1 Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu.
2 Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä, joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään.
3 Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä, viisaan huulet ovat hänen vartijansa.
4 Heinää säästää, joka ei härkiä pidä, mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon.
5 Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä.
6 Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta, ymmärtävälle tieto aukeaa.
7 Pysy loitolla tyhmästä miehestä, hänen puheestaan et tietoa löydä.
8 Viisaan viisaus on elämäntaitoa, tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä.
9 Tyhmät nauravat rikkomuksilleen, mutta suosio seuraa nuhteettomia.
10 Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa.
11 Jumalattoman talo tuhoutuu, oikeamielisen maja kestää.
12 Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.
13 Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.
14 Luopio saa ravintonsa omalta tieltään, hyvä ihminen omaltaan.
15 Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee.
16 Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma.
17 Äkkipikainen tekee hullun töitä, juonien punojaa vihataan.
18 Tyhmyys on narrien koristus, viisaiden päässä on tiedon seppele.
19 Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä, jumalattomat oikeamielisten porteilla.
20 Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii.
22 Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.
23 Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä, tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
24 Viisaat seppelöidään rikkaudella, tyhmien otsaripana on tyhmyys.
25 Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, valehtelija johtaa oikeuden harhaan.
26 Herran pelko on vankka varustus, jälkipolvillekin se suo turvan.
27 Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan tuho.
29 Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu.
30 Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti.
31 Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.
32 Jumalaton sortuu pahuuteensa, mutta viattomuus on vanhurskaan turva.
33 Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa.
34 Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä.
35 Kunnon palvelijaa kuningas suosii, kunnoton joutuu hänen vihoihinsa.
1 Ko ta te wahine whakaaro nui he hanga i tona whare; ko ta te wahine wairangi, ko ona ringa hei wahi iho.
2 Ko te tangata e haere ana i runga i tona tika, e wehi ana i a Ihowa; ko te tangata he parori ki ona ara e whakahawea ana ki i ia.
3 Kei te mangai o te wairangi he patu whakapehapeha; ma nga ngutu ia o te hunga whakaaro nui ratou ka ora ai.
4 Ki te kahore he kau, ka ma te takotoranga kai; ma te kaha ia o te kau ka nui ai nga hua.
5 E kore te kaiwhakaatu pono e teka; ka puaki ia te teka i te kaiwhakaatu teka.
6 E rapu ana te tangata whakahi i te whakaaro nui, heoi kahore e kitea e ia; ki te tangata matau ia he mama noa te matauranga.
7 Haere atu ki te aroaro o te kuware, ina kahore e kitea e koe he ngutu matau ona.
8 Ko te whakaaro nui o te tangata tupato, he matau ki tona ara; ko te wairangi o nga kuware, he tinihanga.
9 Ko ta nga wairangi he kata ki te he: na kei te hunga tika te whakaaro pai.
10 E mohio ana te ngakau ki tona ake mamae, e kore ano hoki tona koa e pikitia e te tangata ke.
11 Ka whakangaromia te whare o te hunga kino: ka tupu ia te teneti o te hunga tika.
12 He huarahi ano tera e tika ana ki ta te tangata titiro, ko tona mutunga ia ko nga huarahi ki te mate.
13 Ahakoa e kata ana, e mamae ana te ngakau; a, ko te mutunga o te koa, he pouri.
14 Ko te tangata i te ngakau tahuri ke, ka makona i ona ara ake: a ko te tangata pai ka makona i tana ake ano.
15 Ko ta te kuware he whakapono ki nga kupu katoa; tena ko te tangata tupato, ka ata titiro ki tana hikoi.
16 E wehi ana te tangata whakaaro nui, ka neke atu i te kino; ko te kuware ia ka whakahi, ka tohe.
17 Ko te tangata riri wawe ka mahi i te wairangi; ka kinongia ano hoki te tangata i nga rauhanga kino.
18 He wairangi te whakarerenga iho mo nga kuware; ko te tangata tupato ia ka karaunatia ki te matauranga.
19 E piko ana te hunga kino ki te aroaro o te hunga pai; a ko te hunga he ki nga kuwaha o te tangata tika.
20 E kinongia ana te rawakore e tona hoa ake nei ano; he tokomaha ia nga tangata e aroha ana ki te tangata taonga.
21 Ko te tangata e whakahawea ana ki tona hoa, e hara ana; ko te tangata ia e atawhai ana ki nga rawakore, ka hari.
22 He teka ianei e kotiti ke ana nga kaiwhakatakoto i te kino? He atawhai ia, he pono, kei nga kaihanga i te pai.
23 He hua to nga mauiuitanga katoa; tena ko te korero o nga ngutu e ahu ana ki te rawakore.
24 Hei karauna mo nga whakaaro nui o ratou taonga; ko te wairangi ia o nga kuware, he wairangi kau.
25 Ka ora nga wairua i te kaiwhakaatu pono: ko te tangata korero teka ia e mea ana kia tinihanga.
26 U tonu, kaha tonu te whakaaro ina wehi ki a Ihowa; ka whai rerenga atu ano hoki ana tamariki.
27 He puna ora te wehi ki a Ihowa, e mahue ai nga reti o te mate.
28 Ma te nui o te iwi ka whai honore ai te kingi; ma te kore o te iwi ka taka ai te rangatira.
29 He matauranga nui to te tangata manawanui; ko te tangata riri wawe ia, e whakaneke ake ana ia i te wairangi.
30 He ora ki nga kikokiko te ngakau ora; ko te hae ia, he pirau ki nga wheua.
31 Ko te tangata e tukino ana i te ware, he tawai tana ki tona Kaihanga; ko te tangata ia e atawhai ana i te rawakore, e whakahonore ana i a ia.
32 E uakina iho ana te tangata kino i runga i tona he; ko te tangata tika ia ka whai tumanakohanga i tona matenga.
33 Ka noho te whakaaro nui ki te ngakau o te tangata matau; engari ko te mea kei te wahi ki roto o nga kuware e whakaaturia ana.
34 Ma te tika ka kake ai te iwi; ma te hara ia ka ingoa kino ai nga iwi.
35 Ka manako te kingi ki te pononga mahara; a ka riri ki te tangata i takea ai te whakama.