1 Sävyisä vastaus taltuttaa kiukun, loukkaava sana nostaa vihan.
2 Viisaiden sanat ovat tiedon mauste, tyhmän suu syytää tyhmyyksiä.
3 Herran katse yltää kaikkialle, sen alla ovat sekä hyvät että pahat.
4 Lohduttava puhe antaa elämänrohkeutta, petollinen sana murtaa mielen.
5 Tyhmä väheksyy isänsä opetusta, viisas se, joka nuhteita kuulee.
6 Oikeamielisen talosta ei rikkaus lopu, jumalattomalta varat häviävät.
7 Viisaan sanat levittävät tietoa, tyhmän ajatukset harhailevat.
8 Jumalattoman uhria Herra kammoksuu, vilpittömän rukous on hänelle otollinen.
9 Jumalattoman vaellusta Herra kammoksuu, vanhurskauteen pyrkivää hän rakastaa.
10 Kovan kurituksen saa, joka poikkeaa tieltä, joka nuhteita väheksyy, päätyy tuhoon.
11 Herra näkee tuonelan syvyyksiin asti, saati sitten ihmisten sydämiin!
12 Itserakas ei moitetta siedä, omahyväinen ei mene viisaiden luo.
13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, ahdistus murtaa mielen.
14 Järkevä ihminen tavoittelee tietoa, houkalle maistuu vain järjettömyys.
15 Köyhälle jokainen päivä on paha, mutta valoisa mieli tekee arjesta juhlan.
16 Parempi köyhyys ja Herran pelko kuin suuret varat ja rauhattomuus.
17 Parempi vihannesvati ja ystävien seura kuin syöttöhärkä ja vihaiset katseet.
18 Kiivas mies panee alulle riidan, pitkämielinen riidan lopettaa.
19 Laiskan tie on piikkipensaikko, kunnon mies kulkee raivattua tietä.
20 Viisas poika on isänsä ilo, tomppeli halveksii äitiään.
21 Järjetön saa ilonsa hulluudesta, järkevä kulkee tietänsä suoraan.
22 Jos harkinta puuttuu, hanke kaatuu, jos on neuvonantajia, se onnistuu.
23 Mikä ilo, kun löytyy sattuva vastaus, oikea sana oikeaan aikaan!
24 Viisas kulkee ylöspäin elämän tietä, hän välttää tuonelaan viettävän tien.
25 Ylpeältä Herra hävittää talon, mutta lesken maat hän suojelee.
26 Pahantekijän juonia Herra kammoksuu, lempeät sanat ovat hänelle mieleen.
27 Ahneus vie talon tuhoon. Joka lahjukset torjuu, se menestyy.
28 Oikeamielinen malttaa, ennen kuin vastaa, jumalattoman suu syytää pahuutta.
29 Herra on kaukana jumalattomista, mutta vanhurskaiden rukouksen hän kuulee.
30 Ystävällinen katse ilahduttaa mielen, iloinen uutinen virkistää ruumiin.
31 Joka ottaa nuhteet opikseen, saa sijan viisaiden joukossa.
32 Joka torjuu moitteet, pilaa elämänsä, joka nuhteita kuulee, hankkii ymmärrystä.
33 Herran pelko on viisauden koulu, kunnian tie käy nöyryyden kautta.
1 Ma te kupu ngawari e kaupare te riri; ma te kupu taimaha ia e whakaoho te riri.
2 Ko te arero o te tangata whakaaro nui e whakahua tika ana i te matauranga: e whakapuaki ana ia te mangai o nga kuware i te wairangi.
3 Kei nga wahi katoa nga kanohi o Ihowa, e titiro ana ki te hunga kino, ki te hunga pai.
4 Ko te arero reka he rakau no te ora; tena ki te wanoke a roto he wawahi wairua.
5 E whakahawea ana te wairangi ki te papaki a tona papa; ko te tangata ia e mahara ana ki te ako ka mohio ki te tupato.
6 He nui te taonga kei te whare o te tangata tika; he raruraru ia kei roto i nga mea hua ki te tangata kino.
7 E ruia ana te matauranga e nga ngutu o nga whakaaro nui: kahore ia he pena a te ngakau o nga kuware.
8 He mea whakarihariha ki a Ihowa te whakahere a te hunga kino: engari e manako ana ia ki te inoi a te hunga tika.
9 He mea whakarihariha ki a Ihowa te huarahi o te tangata kino: ko te tangata ia e whai ana i te tika tana e aroha ai.
10 He kino te papaki ki te tangata e whakarere ana i te ara; a, ko te tangata e kino ana ki te ako, ka mate.
11 Kei te aroaro o Ihowa te reinga me te whakangaromanga; engari rawa hoki nga ngakau o nga tama a te tangata.
12 E kore te tangata whakahi e aroha ki te kaipapaki; e kore hoki e haere ki te hunga whakaaro nui.
13 Ma te koa o te ngakau ka pai ai te mata: ma te pouri ia o te ngakau ka maru ai te wairua.
14 E rapu ana te ngakau mohio i te matauranga; ko te kuware ia ta te mangai o nga wairangi e kai ai.
15 He kino nga ra katoa o te hunga pouri; he hakari tonu ta te tangata i te ngakau marama.
16 He pai ke te iti i kinakitia ki te wehi ki a Ihowa, i te nui taonga i kinakitia ki te raruraru.
17 He pai ake te tina puwha ko te aroha hei kinaki, i te kau whangai e kinakitia ana ki te mauahara.
18 He whakaoho tautohe ta te tangata pukuriri: he pehi pakanga ia ta te tangata manawanui.
19 Ko te ara o te tangata mangere, ano he taiepa tataramoa; he ara nui ia to te tangata tika.
20 He tama whakaaro nui, ka koa te papa: tena ko te tama kuware, he whakahawea ki tona whaea.
21 Ki te tangata maharakore he mea whakahari te wairangi; he tika ia te haere a te tangata matau.
22 Ki te kahore he runanga, ka pororaru nga tikanga: ma te tokomaha ia o nga kaiwhakatakoto whakaaro ka mau ai.
23 Kei ta tona mangai i whakahoki ai he koa mo te tangata: ko te kupu i te wa i tika ai, ano te pai!
24 Ki te tangata whakaaro nui e ahu whakarunga ana te ara ki te ora, he mea kia mahue ai i a ia te reinga o raro.
25 Ka hutia ake e Ihowa te whare o te tangata whakakake: engari ka whakapumautia e ia te rohe o te pouaru.
26 He mea whakarihariha ki a Ihowa nga whakaaro nanakia; he mea kohakore ia nga kupu ahuareka.
27 Ko te tangata apo taonga, raruraru ana i a ia tona whare; ka ora ia te tangata e kino ana ki nga mea homai noa.
28 Ko te ngakau o te tangata tika e ata whakaaro ana ki te kupu hei whakahokinga; ko te mangai ia o te tangata kino e tahoro ana i nga mea kikino.
29 E matara ana a Ihowa i te hunga kino: otiia e rongo ana ia ki te inoi a te hunga tika.
30 Ma te marama o nga kanohi ka koa ai te ngakau: a ma te rongo pai ka momona ai nga wheua.
31 Ko te taringa e whakarongo ana ki te whakatupato e ora ai, ka noho i waenga i te hunga whakaaro nui.
32 Ko te tangata e whakakahore ana ki te papaki, e whakahawea ana ki tona wairua; engari ko te tangata e rongo ana ki te ako, ka whiwhi ki te ngakau mahara.
33 Ko te wehi ki a Ihowa te ako o te whakaaro nui; ko te ngakau whakaiti hoki e haere ana i mua i te honore.