1 Ihminen suunnittelee mielessään, mutta sanat antaa Herra.

2 Ihminen pitää oikeina kaikkia teitään, mutta Herra punnitsee ajatukset.

3 Tuo kaikki hankkeesi Herran eteen, niin suunnitelmasi menestyvät.

4 Kaiken on Herra tehnyt tarkoituksiaan varten, jumalattomankin -- kohtaamaan kovan päivän.

5 Herra vihaa kaikkia kerskailijoita -- totisesti, he eivät rangaistusta vältä!

6 Laupeus ja uskollisuus sovittavat synnin, Herran pelko pitää loitolla pahasta.

7 Joka elää Herran mielen mukaisesti, pääsee sovintoon vihamiestensäkin kanssa.

8 Parempi vähän ja rehellisesti kuin isot voitot vilpillisesti.

9 Ihminen suunnittelee tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askelensa.

10 Kuninkaan huulilla on Jumalan päätös, ei hän erehdy tuomiossaan.

11 Puntari on Herran, vaaka on Herran, hänen ovat kaikki punnukset.

12 Vääryyttä kuninkaat eivät siedä, ilman oikeutta ei valtaistuin kestä.

13 Rehellinen puhe on kuninkaalle mieleen, todenpuhujaa hän rakastaa.

14 Kuninkaan viha on kuoleman airut, mutta viisas voi hänet lepyttää.

15 Kuninkaan hymy on elämän vakuus, hänen suosionsa kuin keväinen sade.

16 Hanki viisautta, se on parempaa kuin kulta, hanki ymmärrystä, se on kalliimpaa kuin hopea.

17 Oikeamielisten tie kiertää pahan kaukaa, henkensä turvaa, joka tietään tarkkaa.

18 Pöyhkeys vie perikatoon, ylpeys käy lankeemuksen edellä.

19 Parempi elää hiljaa köyhien parissa kuin jakaa saalista röyhkeiden kanssa.

20 Joka harkiten toimii, saa kaikkea hyvää, onni on sen, joka turvaa Herraan.

21 Harkitseva ihminen saa viisaan maineen, taitava puhe taivuttaa mielet.

22 Viisaus on viisaalle elämän lähde, tyhmyys tyhmälle rangaistus.

23 Viisas sydän antaa suuhun sanat, jotka vievät perille opetuksen.

24 Ystävän sanat ovat nuorta hunajaa: makeat mielelle, virvoittavat ruumiille.

25 Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.

26 Nälkä miehen työhön ajaa, oma suu on häntä hoputtamassa.

27 Heittiö penkoo esiin pahaa, hänen huulillaan on kuin polttava tuli.

28 Juonittelija rakentaa riitaa, panettelija erottaa ystävykset.

29 Kelvoton mies vetää ystävänsä mukaan, johdattaa hänetkin turmion tielle.

30 Joka kyräten katsoo, hankkii pahaa, joka huulensa tiukkaa, on jo päätöksen tehnyt.

31 Harmaat hapset ovat kunniaseppele, palkinto sille, joka oikein elää.

32 Sävyisyys on sankaruutta arvokkaampi, maltti enemmän kuin kaupungin valtaus.

33 Helmassa arpaa ravistellaan, tuloksen ratkaisee Herra.

1 Ko nga whakatakataka a te ngakau na te tangata; engari ko te kupu whakahoki a te arero na Ihowa.

2 Ko nga ara katoa o te tangata he ma ki ona ake kanohi; ko Ihowa ia ki te pauna i nga wairua.

3 Utaina au mahi ki runga ki a Ihowa, a ka whakapumautia ou whakaaro.

4 He mea hanga na Ihowa nga mea katoa mo tona tutukitanga, mo tona: ae ra, ko te tangata kino hoki mo te ra o te kino.

5 He mea whakarihariha na Ihowa te hunga ngakau whakakake katoa; ahakoa pupuri te ringa ki te ringa, e kore ia e kore te whiua.

6 Ko te mahi tohu tangata me te pono hei pure mo te kino; ma te wehi hoki ki a Ihowa ka mawehe atu ai te tangata i te kino.

7 Ki te pai a Ihowa ki nga ara o te tangata, ka meinga e ia ona hoariri nei ano kia mau te rongo ki a ia.

8 He pai ake te mea iti i runga i te tika, i nga hua maha ki te kahore he tika.

9 Ko te ngakau o te tangata hei whakaaro i tona ara; ko Ihowa ia hei whakatika i tona hikoi.

10 He kupu atua kei nga ngutu o te kingi; e kore tona mangai e poka ke ina whakawa.

11 Ko te taimaha tika, ko te pauna tika, na Ihowa; he mahi nana nga kohatu katoa o te putea.

12 He mea whakarihariha ki nga kingi te mahi i te kino; na te tika hoki i u ai te torona.

13 He mea ahuareka ki nga kingi nga ngutu tika: e aroha ana hoki ratou ki te tangata e korero tika ana.

14 Ko te riri o te kingi ano he karere mo te mate: engari ka whakamarietia e te tangata whakaaro nui.

15 He ora kei te marama o te mata o te kingi: a ko tana manako he rite ki te kapua o to muri ua.

16 Ko te whiwhi ki te whakaaro nui, ano te pai! pai atu i te whiwhi ki te koura; ko te whiwhi hoki ki te matauranga te mea e hiahiatia nuitia atu i te hiriwa.

17 Ko te huanui o te hunga tika he mawehe atu i te kino: ko te tangata e whai whakaaro ana ki tona ara, ka mau tona wairua.

18 Haere ai te whakakake i mua o te whakangaromanga, te wairua whakapehapeha i mua i te hinganga.

19 Ko te ngakau whakaiti i waenga i te hunga rawakore, pai atu i te uru ki te tuwahanga taonga a te hunga whakakake.

20 Ko te tangata e tahuri ana ki te kupu, ka kite i te pai: a ko te tangata e whakawhirinaki ana ki a Ihowa, ka hari.

21 Ka kiia te whakaaro nui he matau; ma te reka hoki o nga ngutu ka neke ai te mohio.

22 Ko te matauranga te puna o te ora mo te tangata i whiwhi ki tera; ko te ako ia mo te hunga wairangi ko to ratou wairangi ano.

23 Ma te ngakau o te tangata whakaaro nui e tohutohu tona mangai, e apiti hoki he kupu mohio ki ona ngutu.

24 Ko nga kupu matareka ano kei te honikoma, he reka ki te wairua, he rongoa ki nga wheua.

25 Tera he ara e tika ana ki te titiro a te tangata; ko tona mutunga ia ko nga ara ki te mate.

26 Ko te hiahia o te tangata e mahi ana, e mahi ana mona; no te mea e akiakina ana ia e tona mangai.

27 E whakatakoto ana te tangata tikangakore i te kino, a kei ona ngutu ano he ahi e ka ana.

28 Ko ta te tangata whanoke he titaritari i te raruraru; ko ta te tangata kawekawe korero he wehewehe i nga hoa tupu.

29 Whakawai ai te tangata nanakia i tona hoa, kawe ai i a ia ki te huarahi kahore i pai.

30 Ko te tangata e whakamoe ana i ona kanohi, e mea ana kia whakaaroa ai e ia nga mea whanoke; ko te tangata e kokopi ana i ona ngutu e whakatutuki ana i te kino.

31 He karauna kororia te mahunga hina, e ka kitea i runga i te ara o te tika.

32 Engari rawa te tangata manawanui i te tangata kaha, te tangata e pehia ana e ia tona wairua i te tangata i horo ai te pa.

33 E maka ana te rota ki roto ki te kokorutanga o te kakahu; kei a Ihowa ia te tikanga katoa.