1 Parempi köyhyys ja rehellinen elämä kuin tyhmyys ja totuuden vääristely.
2 Ei into auta, jos tietoa puuttuu, hätikkö eksyy ja kompastuu.
3 Oma tyhmyys vie ihmisen harhaan, mutta silti hän on katkera Herralle.
4 Kyllä rikkaan luo ystäviä kertyy, köyhän luota he kaikkoavat.
5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, joka valheita puhuu, ei pelastu.
6 Monet pyrkivät ylhäisten suosioon, anteliaan ystäviä ovat kaikki.
7 Köyhää vihaavat hänen veljensäkin, karttavat vielä enemmän hänen ystävänsä. Turhaan hän koettaa puhua heille.
8 Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii.
9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta. Joka valheita puhuu, se hukkuu.
10 Ei sovi tyhmälle helppo elämä eikä orjalle olo ylhäisten herrana.
11 Viisaus tekee ihmisen pitkämieliseksi, kunnia sille, joka loukkauksen unohtaa!
12 Kuninkaan viha on kuin leijonan ärjyntä, hänen suosionsa kuin nurmikon kaste.
13 Tyhmä poika on isänsä riesa, nalkuttava vaimo kuin vuotava katto.
14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta viisas vaimo on Herran lahja.
15 Laiskuus vaivuttaa syvään uneen, vetelys joutuu näkemään nälkää.
16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää, mutta kuolemaan kulkee, joka ei tietään tarkkaa.
17 Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hyvän teon.
18 Kurita poikaasi, kun vielä on toivoa, varo sentään hengiltä hakkaamasta.
19 Kiivas mies hankkii äkkiä rangaistuksen. Jos yrität apuun, vain pahennat asiaa.
20 Kuule neuvoja, ota kuritus varteen, että olisit vastedes viisaampi.
21 Ihminen kaavailee monenlaista, mutta kaikki käy Herran tahdon mukaan.
22 Uskollisuus on ihmisessä arvokkainta, parempi on köyhä kuin petollinen.
23 Herran pelko turvaa elämäsi: nukut tyynesti, säikkymättä pahaa.
24 Laiska pistää kätensä ruokavatiin, mutta suuhun saakka käsi ei nouse.
25 Lyö rehentelijää, se on tyhmille opiksi, ojenna viisasta, ja hänen viisautensa kasvaa.
26 Huono ja häpeämätön se poika, joka isäänsä lyö ja äitinsä häätää.
27 Poikani, ellet taivu kuriin, silloin eksyt tiedon tieltä.
28 Vilpillinen todistaja häpäisee oikeutta, jumalaton herkuttelee vääryydellä.
29 Röyhkeää odottaa rangaistus, tyhmyrin selkää raippa.
1 He pai ke te rawakore e haere ana i runga i tona tapatahi, i te ngutu whanoke, i te whakaarokore.
2 Na ehara hoki i te mea pai kia kaua he matauranga mo te wairua; a, ko te tangata e hohoro ana ona waewae, ka hara.
3 E whakaparoritia ana te ara o te tangata e tona wairangi: e amuamu ana hoki tona ngakau ki a Ihowa.
4 Ma te rawa ka tokomaha atu ai nga hoa aroha: e wehea atu ana ia te rawakore i tona hoa aroha.
5 E kore te kaiwhakapae teka e whakaharakoretia; e kore hoki e mawhiti te tangata korero teka.
6 He tokomaha e whai kia manakohia e te tangata ringa mahora; he hoa aroha hoki nga tangata katoa no te tangata e homai mea ana.
7 E kino ana nga teina katoa o te rawakore ki a ia: na nui ke atu te mataratanga atu o ona hoa i a ia! Whai noa ana kupu i a ratou, heoi kua riro ratou.
8 Ko te tangata e mea ana ki te whakaaro nui mona, e aroha ana ki tona wairua ake: ko te tangata e pupuri ana i te matauranga, ka tutaki ki te pai.
9 E kore te kaiwhakapae teka e whakaharakoretia; ka huna hoki te tangata korero teka.
10 E kore e tau te noho rangatira ki te whakaarokore; he makere rawa te noho ko te pononga hei rangatira mo nga rangatira.
11 Ko te ngarahu tupato ka pupuri i tona riri; a hei whakakororia mona te whakarere noa iho i te he.
12 Ko te riri o te kingi rite tonu ki te hamama o te raiona; ko tana manako ia ano he tomairangi i runga i te tarutaru.
13 He aitua mo tona papa te tamaiti whakaarokore: a, ko nga ngangare a te wahine, me te maturuturu puputu tonu.
14 He whare, he taonga i tuku iho i nga matua: ko te hoa wahine mahara i a Ihowa.
15 Ma te mangere e mea kia moe i te moe reka; ka matekai hoki te wairua o te rora.
16 Ko te tangata e pupuri ana i te whakahau e pupuri ana i tona wairua: engari ko te tangata kore whakaaro ki ona ara ka mate.
17 Ko te tangata e ohaoha ana ki te rawakore e whakatarewa moni ana ki a Ihowa, a ka utua ki a ia tana mahi atawhai.
18 Pakia tau tama, i te mea kua whai manakohanga; kaua hoki tou ngakau e whai tonu i te whakangaromanga mona.
19 Ko te tangatariri nui mana e waha tona he: ki te whakaora hoki koe i a ia, ka waiho tonu tena hei mahi mau.
20 Whakarongo ki te kupu tohutohu, tahuri mai hoki ki te ako, kia whai whakaaro ai koe i tou mutunga iho.
21 He maha nga whakaaro i roto i te ngakau o te tangata; e tu tonu ana ia ta Ihowa tikanga.
22 Ko te hiahia o te tangata te aronga o tana atawhai: engari te rawakore i te tangata teka.
23 Ko te wehi ki a Ihowa te ara ki te ora: a, ko te tangata kei a ia tera, ka noho makona; e kore tetahi he e pa ki a ia.
24 E kuhua ana e te mangere tona ringa ki te rihi, e kore rawa nei e whakahokia e ia ki tona mangai.
25 Pakia te tangata whakahi, a ka tupato nga kuware: akona hoki te tangata mahara, a ka mohio ia ki te matauranga.
26 Ko te tangata e pahua ana i tona papa, e pei atu ana hoki i tona whaea, he tama ia e whakama ai, e ingoa kino ai hoki.
27 Kati, e taku tama, te whakarongo ki te ako hei mea kau e kotiti atu ai i nga kupu o te matauranga.
28 E whakahi ana te kaiwhakaatu he ki te whakawa; e horomia ana hoki te kino e te mangai o te hunga kino.
29 Kua rite he whakawa mo nga whakahi, he whiu mo te tuara o nga whakaarokore.