1 Kuin kastelupuro on Herran kädessä kuninkaan sydän, hän ohjaa sen minne tahtoo.
2 Ihminen pitää oikeina kaikkia teitään, mutta Herra punnitsee sydämet.
3 Noudata oikeutta ja vanhurskautta, se on Herralle enemmän kuin teurasuhri.
4 Ylpeät silmät, pöyhkeä sydän -- jumalattoman lyhdyt synnin tiellä.
5 Uutteruus ja harkinta tuo menestyksen, turha kiire vie köyhyyteen.
6 Joka kokoaa omaisuutta valheen keinoin, se tuulta tavoittaa ja tuhonsa löytää.
7 Omaan pahuuteensa jumalaton kaatuu, kun hän hylkää sen, mikä on oikein.
8 Syyllisen tie on mutkainen, kunnon ihminen on teoissaan suora.
9 Parempi katolla taivasalla kuin talossa toraisan vaimon kanssa.
10 Jumalaton himoitsee pahaa, lähimpiäänkään hän ei säästä.
11 Rankaise rehentelijää, se on kokemattomille opiksi, opeta viisasta, ja hänen tietonsa kasvaa.
12 Oikein tekee oikeamielinen jumalattomille, hän syöksee tuhoon koko joukkion.
13 Joka sulkee korvansa köyhän pyynnöltä, joutuu itse pyytämään saamatta vastausta.
14 Salaa annettu lahja lepyttää vihan, poveen kätketty lahjus kiivaankin kiukun.
15 Oikea teko on oikeamielisen ilo mutta väärämielisen kauhistus.
16 Joka eksyy ymmärryksen tieltä, päätyy lopulta varjojen maahan.
17 Ilonpitäjää odottavat ankeat ajat, juomari ja syömäri ei rikastu.
18 Jumalattoman ja hurskaan osat vaihtuvat: petollinen joutuu uskollisen lunnaaksi.
19 Parempi asua autiomaassa kuin pahansisuisen vaimon kanssa.
20 Viisaalla on varastossa kalleuksia ja herkkuja, tyhmä panee kaiken menemään.
21 Joka pyrkii oikeuteen ja laupeuteen, saa elämän, kunnian ja vanhurskauden.
22 Viisas mies valtaa vahvankin kaupungin ja repii sen muurit ja varustukset.
23 Joka suutaan ja kieltään varoo, varjelee itsensä ahdingoilta.
24 Rehentelijä saa herjaajan nimen, hänen röyhkeydellään ei ole mittaa eikä määrää.
25 Omiin mielitekoihinsa laiska kuolee, kun kädet kieltäytyvät työnteosta.
26 Ahne on aina ottamassa, vanhurskas antaa, ei kitsastele.
27 Jumalattoman uhrilahja on iljettävä, vielä iljettävämpi, jos hän hautoo pahaa.
28 Väärän todistajan käy huonosti, tarkkaa todistajaa kuunnellaan aina.
29 Jumalaton katsoo uhmakkaasti, vilpitön kulkee vakaasti tietään.
30 Ei auta viisaus Herran edessä, ei ymmärrys, ei ihmisen harkinta.
31 Itse valjastat hevosesi taisteluun, mutta voitto on Herran kädessä.
1 Kei roto te ngakau o te kingi i te ringa o Ihowa ano he awa rerenga wai; e whakaangahia ana e ia ki nga wahi katoa e pai ai ia.
2 Ko nga ara katoa o te tangata, tika kau ki ona kanohi ake: ko Ihowa ia hei pauna i nga ngakau.
3 Ko te mahi i te tika, i te whakawa, ki ta Ihowa, pai atu i te patunga tapu.
4 He kanohi whakakake, he ngakau whakapehapeha, a ko te rama hoki o te hunga kino, he hara kau.
5 Ko nga whakaaro o te tangata uaua e ahu anake ana ki te hua o te taonga: ko te hunga takare katoa ia e whawhai kau ana ki te muhore.
6 E rite ana ta te arero teka ami i te taonga ki te mamaoa e aia noatia ana; ko te hunga e rapu ana i era e rapu ana i te mate.
7 Ma te pahua a te hunga kino e tahi atu ratou; mo ratou kahore e pai ki te whakawa.
8 He ara tino kopikopiko to te tangata e waha ana i te hara: tena ko te tangata ma, he tika tana mahi.
9 He pai ke te noho i te kokonga o te tuanui, i te noho tahi me te wahine ngangare i roto i te whare mahorahora.
10 Ko ta te wairua o te tangata kino he hiahia ki te kino; e kore ona kanohi e manako ki tona hoa.
11 Ki te whiua te tangata whakahi, ka whai whakaaro te kuware: a, ki te whakaakona te tangata whakaaro nui, ka whiwhi ia ki te matauranga.
12 Ka ata whakaaroa e te tangata tika te whare o te tangata kino; te peheatanga e whakataka ai te hunga kino ki te mate mo ratou.
13 Ko te tangata e puru ana i ona taringa ki te karanga a te rawakore, tera hoki ia e karanga, heoi e kore e whakarangona.
14 Ma te mea homai puku ka marie ai te riri, ma te moni whakapati hoki i roto i te uma ka marie ai te aritarita kaha.
15 He mahi koa na te tangata tika te whakawa; mo nga kaimahi ia i te kino, ko te whakangaromanga.
16 Ko te tangata e kotiti ke ana i te huarahi o te mahara, ka noho ia i te whakaminenga o nga tupapaku.
17 Ko te tangata matenui ki nga ahuareka, ka rawakore: a, ko te tangata e matenui ana ki te waina, ki te hinu, e kore e whai taonga.
18 Hei utu te tangata kino mo te tangata tika; a ka haere mai te tangata kopeka hei whakakapi mo te tangata tu tika.
19 He pai ke te noho i te koraha, i te noho tahi me te wahine tohetohe, wahine pukukino.
20 Kei te nohoanga o te tangata whakaaro nui te taonga momohanga me te hinu; heoi maumauria ake e te wairangi.
21 Ko te tangata e whai ana i te tika, i te atawhai, ka whiwhi ki te ora, ki te tika, ki te honore.
22 Ka pikitia e te tangata whakaaro nui te pa o nga marohirohi, ka taka hoki i a ia te kaha i whakawhirinaki ai ratou.
23 Ko te tangata e tiaki ana i tona mangai, i tona arero, e tiaki ana i tona wairua kei raru.
24 Ko te tangata whakakake, whakapehapeha, ko te tangata whakahi tona ingoa, e mahi ana ia i runga i te whakahirahira o tona whakamanamana.
25 Ka mate te tangata mangere i tona hiahia ano; e kore hoki ona ringa e pai ki te mahi.
26 Tera te hanga he kaiapo tonu a pau noa te ra: ko ta te tangata tika ia he homai, kahore hoki ana kaiponu.
27 He mea whakarihariha te whakahere a te tangata kino; tera noa ake ina he te whakaaro i kawea mai ai e ia.
28 Ka mate te kaiwhakaatu teka; na, ko te tangata whakarongo, ka korero, kahore he kaiwhakahe.
29 Ka whakamaro te tangata kino i tona mata: tena ko te tangata tika, ka whakapai i ona ara.
30 I to Ihowa aroaro kahore he whakaaro nui, kahore he matauranga, kahore he kupu mohio, e tu.
31 Kua rite noa ake he hoiho mo te ra o te whawhai; kei a Ihowa ia te whakaoranga.