1 Kun käyt aterialle mahtimiehen pöytään, älä unohda, kuka edessäsi on.

2 Tuki vaikka veitsellä kurkkusi, nälällesi älä anna valtaa.

3 Älä ahnehdi hänen herkkujaan, sillä niissä voi piillä petos.

4 Älä rehki rikastuaksesi, älä tuhlaa ajatuksiasi siihen.

5 Kun kiinnität katseesi rikkauteen, se on jo poissa: se on saanut siivet ja lentänyt taivaalle kuin kotka.

6 Älä aterioi pahansuovan seurassa, älä havittele hänen herkkujaan,

8 Minkä syöt, sen olet oksentava, ja kauniit sanasikin menevät hukkaan.

9 Turha on puhua tyhmälle, hän ei ymmärrä viisauttasi.

10 Älä siirrä vanhaa rajapyykkiä äläkä tunkeudu orpojen pelloille,

11 sillä heillä on väkevä puolustaja, joka ajaa heidän asiaansa sinua vastaan.

12 Taivuta mielesi kuulemaan neuvoja, avaa korvasi viisaudelle.

13 Älä jätä poikaa kurituksetta -- ei hän kuole, jos saa keppiä.

14 Kun annat hänelle keppiä, pelastat hänet tuonelan tieltä.

15 Poikani, jos sydämesi viisastuu, minun sydämeni iloitsee.

16 Riemu täyttää mieleni, kun puheesi on totta ja oikeaa.

17 Älä kadehdi niitä, jotka elävät synnissä, elä Herran pelossa päivästä päivään.

18 Jos sen teet, sinulla on tulevaisuus eikä toivosi raukea tyhjiin.

19 Kuuntele, poikani, ja viisastu, ohjaa ajatuksesi oikealle tielle.

20 Älä eksy juomarien seuraan, karta lihapadan ääressä mässäileviä,

21 sillä juomari ja syömäri köyhtyy, nuokkuu lopulta ryysyissä.

22 Kuule isääsi, jolta olet saanut elämän, älä halveksi äitiäsi, kun hän on vanha.

23 Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, oppia ja ymmärrystä.

24 Kunnon poika on isänsä ilo, onnellinen se, jolla on viisas poika.

25 Iloitkoot sinun isäsi ja äitisi, riemuitkoon sinun synnyttäjäsi.

26 Poikani, luota minuun, seuraa samaa tietä kuin minä.

27 Portto on kuin syvä hauta, vieras nainen kuin ahdas kaivo.

28 Rosvon lailla hän on väijyksissä ja viettelee yhä uusia uskottomuuteen.

29 Kuka voivottaa, kuka vaikertaa? Kuka rettelöi, kuka haastaa riitaa? Kuka hankkii kolhuja syyttä suotta? Kuka katsoo harottavin silmin?

30 Se, joka viipyy viinin ääressä, se, joka etsii maustejuomaa.

31 Älä katsele viinin hehkuvaa punaa, älä katso sen välkettä maljassa. Helposti se valahtaa kurkusta alas,

32 mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaillaan kuin kyy.

33 Silmäsi näkevät outoja, puheesi ovat hullun houreita.

34 Olet kuin aalloilla keskellä merta, kuin maston nenässä mainingeilla.

35 Minut piestiin, mutta en tuntenut mitään, minut hakattiin, mutta en tiennyt mitään. Milloin pääni selviää? Pitäisi päästä hakemaan lisää.

1 Ki te noho tahi korua ko te rangatira ki te kai, ata whakaaroa marietia tera i tou aroaro:

2 Whakapakia he maripi ki tou korokoro, ki te mea he tangata kakai koe.

3 Kaua e hiahia ki ana mea reka: he kai tinihanga hoki era.

4 Kaua e taruke ki te mea taonga: kati tau mea ki tou matauranga.

5 E anga mai ranei ou kanohi ki taua mea korekore nei? He pono hoki ka whai parirau te taonga, koia ano kei te ekara, rere ana whaka te rangi.

6 Kaua e kainga te kai a te tangata kanohi kino, kei minamina hoki koe ki ana mea reka.

7 Ko tana hoki e mea ai i roto i a ia, pera tonu ia: E kai, e inu; koia tana kupu ki a koe; kahore ia ona ngakau ki a koe.

8 Ko te kongakonga i kainga e koe, ka ruakina e koe, ka maumauria ano hoki au kupu reka.

9 Kaua e korero ki nga taringa o te kuware; ka whakahawea hoki ia ki te whakaaro nui o au kupu.

10 Kei whakanekehia e koe te rohe tawhito; kei haere koe ki nga mara a te pani:

11 No te mea he kaha to ratou kaiwhakaora; ka tohea e ia ta ratou tohe ki a koe.

12 Anga atu tou ngakau ki te ako, me ou taringa ki nga kupu o te matauranga.

13 Kaua e tohungia te whiu ki te tamaiti: ki te patua hoki ia e koe ki te rakau, e kore ia e mate.

14 Tatatia ia e koe ki te rakau, a ka whakaorangia e koe tona wairua i te reinga.

15 E taku tama, ki te whakaaro nui tou ngakau, ka koa hoki toku ngakau, ae ra, toku nei ano:

16 Ae ra, ka hari oku whatumanawa, ina korero ou ngutu i nga mea tika.

17 Kei hae tou ngakau ki te hunga hara; engari kia wehi koe ki a Ihowa, a pau noa te ra.

18 He pono hoki tera ano he whakautu; e kore ano hoki tau i tumanako ai e hatepea atu.

19 Whakarongo ra, e taku tama, kia whai whakaaro hoki koe, a whakatikaia tou ngakau i te ara.

20 Kei uru ki te hunga kakai waina; ki te hunga pukukai kikokiko:

21 No te mea ka tutuki tahi te tangata inu raua ko te tangata kakai ki te rawakore; he tawhetawhe hoki te kakahu a te momoe mo te tangata.

22 Whakarongo ki tou papa nana koe; kaua hoki e whakahawea ki tou whaea ina ruruhi ia.

23 Hokona te pono, kaua hoki e whakawhitiwhitia; ae ra, te whakaaro nui, te ako hoki, me te matauranga.

24 Nui atu hoki te koa o te papa o te tangata tika; a, ko te tangata e whanau he tama whakaaro nui mana, ka hari ia ki a ia.

25 Kia hari tou papa raua ko tou whaea, ina, kia koa te wahine i whanau ai koe.

26 E taku tama, homai tou ngakau ki ahau, kia manako ano hoki ou kanohi ki aku ara.

27 No te mea he rua hohonu te wahine kairau; he poka kuiti te wahine ke.

28 Ae ra, ka whanga ia ano he kaipahua, a ka whakatokomahatia e ia nga tangata poka ke.

29 Ko wai e aue? Ko wai e tangi? Ko wai e totohe? Ko wai e ngangautia? Ko wai e maru, he mea takekore? Ko wai e whero tonu ona kanohi?

30 Ko te hunga e noho roa ana ki te waina; ko te hunga e haere ana ki te rapu i te waina whakaranu.

31 Kaua e titiro ki te waina i te mea e whero ana, ina puta tona kara i roto i te kapu, ina mania tona heke.

32 Tona tukunga iho ano he nakahi e ngau ana, koia ano kei te wero a te neke.

33 E kite hoki ou kanohi i nga mea rereke, a ka puta he kupu rereke i tou ngakau.

34 Ae ra, ka rite koe ki te tangata e takoto ana i waenga moana, ki te tangata ranei e takoto ana i te tihi o te rewa.

35 A ka mea koe, Patua ana ahau e ratou, a kihai ahau i mamae; tatatia ana ahau e ratou, a kihai ahau i mohio: a hea ahau ara ake ai? Ka rapua ano e ahau.