1 Älä kadehdi pahoja ihmisiä, älä tavoittele heidän seuraansa,
2 sillä heillä on mielessään tuhoisat aikeet, heidän puheensa saa aikaan pelkkää pahaa.
3 Viisaudella talo rakennetaan, ymmärrys on sen perustus,
4 tieto ja taito täyttävät sen huoneet kalleuksilla ja kaikella kauniilla.
5 Viisaus on väkevyyttä, kokemus tuo voimaa.
6 Viisas suunnitelma auttaa sodassa, hyvät neuvonantajat tuovat menestyksen.
7 Koskapa tyhmä olisi tilanteen tasalla! Pysyköön siis neuvonpidossa vaiti.
8 Joka aina punoo juonia, saa vehkeilijän nimen.
9 Mielettömän ajatukset täyttää synti, herjaajaa jokainen kammoksuu.
10 Annatko periksi ahdingon tullen? Vähätpä ovat voimasi.
11 Mene väliin, kun syytöntä viedään surmattavaksi, riennä apuun, kun hän hoippuu teloituspaikalle.
13 Syö, poikani, hunajaa, se on hyvää, ja mesi on makeaa kielelläsi.
14 Yhtä lailla on viisaus sinulle hyväksi: kun löydät sen, sinulla on tulevaisuus, toivosi ei raukea tyhjiin.
15 Älä väijy, jumalaton, hurskaan majaa, älä tuhoa hänen kotiaan.
16 Vaikka hurskas seitsemästi kaatuisi, hän nousee jälleen, mutta jumalaton sortuu onnettomuuteensa.
17 Kun vihamiehesi kaatuu, älä iloitse, kun hän kompastuu, älä riemuitse,
18 ettei Herra sen nähdessään suuttuisi sinuun ja kääntäisi vihaansa hänestä pois.
19 Älä kiivastu pahantekijöille, älä kadehdi jumalattomia,
20 sillä pahoilla ei ole tulevaisuutta ja jumalattoman lamppu sammuu.
21 Pelkää Herraa, poikani, ja kuningasta. Vältä niitä, jotka hankkivat kapinaa,
22 sillä yhdessä hetkessä he kukistuvat. Millainen onkaan heidän rangaistuksensa!
23 Nämäkin ovat viisaiden sanoja. Ei sovi tuomarille puolueellisuus.
25 Toisin käy sen, joka tuomitsee oikein: hänen osanaan on siunaus ja menestys.
26 Kuin suudelma suulle on suora vastaus.
27 Tee ensin tilustesi työt, pane ensiksi peltosi kuntoon, vasta sitten on talon ja perheen vuoro.
28 Älä todista toisesta väärin -- ethän tahdo pettää ketään puheellasi?
30 Minä kuljin laiskurin pellon laitaa, katselin typeryksen viinitarhaa,
31 ja mitä näinkään: pelkkiä nokkosia, tarhan, jossa rehottivat ohdakkeet ja jonka kiviaita oli luhistunut.
32 Minä katsoin ja painoin mieleeni, otin opikseni siitä minkä näin.
33 Nuku vielä hiukan, torku hiukan, makaa kädet ristissä vielä hetki,
34 niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri.
1 Kei hae koe ki te hunga kino, kaua hoki e hiahia hei hoa mo ratou.
2 Ko ta to ratou ngakau hoki e whakaaro ai, he tukino, ko ta o ratou ngutu e korero ai, he whanoke.
3 Ma te whakaaro nui ka hanga ai te whare, a ma te matauranga ka u ai:
4 Ma te mohio hoki ka ki ai nga ruma i nga taonga utu nui katoa, i nga mea ahuareka.
5 He kaha te tangata whakaaro nui; ae, e whakanuia ana e te tangata mohio te kaha.
6 Na kia pai te ngarahu ina anga koe ki te whawhai: kei te tokomaha hoki o nga kaiwhakatakoto whakaaro te ora.
7 He tiketike rawa te whakaaro nui mo te wairangi: e kore e kuihi tona mangai i te kuwaha.
8 Ko te tangata e whakaaro ana ki te kino, ka kiia he whanoke.
9 He hara te whakaaro wairangi: he mea whakarihariha ano ki te tangata te tangata whakahi.
10 Ki te ngoikore koe i te ra o te he, he iti tou kaha.
11 Whakaorangia te hunga e kawea atu ana ki te mate, a puritia mai hoki e koe te hunga e meatia ana kia whakamatea.
12 Ki te mea koe, Nana, kihai tenei i mohiotia e matou: kahore ianei te kaipauna ngakau i te whakaaro ki tera? a, ko te kaitiaki o tou wairua, kahore ranei ia e mohio? e kore ranei e homai e ia ki te tangata kia rite ki tana mahi?
13 Kainga, e taku tama, te honi, he pai hoki; me te honikoma, he mea reka hoki ki tou mangai:
14 Ka mohio ai koe ki te whakaaro nui, he mea ki tou wairua: ki te kitea e koe, he tukunga iho ano tona, e kore hoki tau i tumanako ai e hatepea.
15 Kaua, e te tangata kino, e whanga ki te nohoanga o te tangata tika; kei tukino koe ki tona takotoranga.
16 E hinga ana hoki te tangata tika, e whitu hinganga, ka ara ake ano: ka whakataka ia te hunga kino e te he.
17 Kaua e harakoa ki te hinga tou hoariri, kaua hoki tou ngakau e hari ina taka ia:
18 Kei kite a Ihowa, a ka he ki tana titiro, a ka tahuri atu tona riri i a ia.
19 Kei mamae koe, he mea mo nga kaimahi i te kino, kei hae hoki ki te hunga kino.
20 Kahore hoki he mutunga pai ki te tangata kino; ka keto hoki te rama a te hunga kino.
21 E taku tama, e wehi ki a Ihowa, ki te kingi hoki: a, kaua e whakauru noa atu ki te hunga e mea ana ki te whakaputa ke.
22 No te mea ka puta tata te aitua mo ratou: a ko wai ka mohio ki te whakangaromanga o raua tokorua?
23 He whakatauki ano hoki enei na te hunga whakaaro nui. Ehara i te mea pai kia whakaaro ki te kanohi tangata ina whakawa.
24 Ko te tangata e mea ana ki te tangata kino, He tika koe; ka kanga nga iwi ki a ia, ka whakarihariha nga tauiwi ki a ia.
25 Otiia ka koa nga ngakau o te hunga e riria ai tona he, ka tau iho ano hoki te manaaki pai ki runga ki a ratou.
26 Ka kihia e ia nga ngutu e whakahoki ana i nga kupu tika.
27 Meinga kia takoto pai tau mahi i waho, kia rite hoki hei meatanga mau i te mara; muri iho ka hanga i tou whare.
28 Kaua koe e tu hei kaiwhakaatu he mo tou hoa, i te mea kahore he take; a kaua e tinihanga ki ou ngutu.
29 Kaua e ki, Ka meatia ano e ahau ki a ia tana i mea ai ki ahau; ka rite ki ta te tangata mahi taku e whakahoki ai ki a ia.
30 I haere ahau i te taha o te mara a te mangere, i te taha hoki o te mara waina a te tangata kahore ona mahara;
31 Na, kua tupuria katoatia e te tataramoa, kapi tonu te mata o te mara i te ongaonga, a ko to reira taiepa kohatu kua oti te wahi.
32 Katahi ahau ka titiro, ka ata whakaaroaro: ka kite ahau, a ka hopu mai hei ako moku.
33 Kia iti ake nei te wahi e parangia ai, kia iti ake nei te moe, kia iti ake te kotuituitanga o nga ringa ka moe ai:
34 Ka pera te haerenga mai o tou muhore ano he kaipahua; o tou rawakore hoki ano he tangata mau patu.