1 Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat. Nämä sanat hän oppi äidiltään, joka kasvatti häntä.
2 Poikani, sinä, jonka synnytin, jota rukoilin, kuule tämä:
3 Älä tuhlaa voimaasi naisiin, älä jaa sitä kuninkaiden tuhoajille.
4 Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu.
5 Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille.
6 Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera.
7 Juodessaan hän unohtaa kurjuutensa eikä mieti murheitaan.
8 Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille.
9 Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa.
10 Jos hyvän vaimon löydät, löydät aarteen, kalliimman kuin meren helmet.
11 Häneen voit aina luottaa, hän pitää puutteen loitolla sinusta.
12 Hän toimii miehensä parhaaksi, ei vahingoksi, kaikkina elämänsä päivinä.
13 Hän huolehtii villasta ja pellavasta, hänen kätensä ahkeroivat iloisesti.
14 Hän on kuin laiva, hän hankkii ravintoa etäältäkin.
15 Kun vielä on yö, hän nousee, valmistaa ruoan talonsa väelle ja jakaa ravinnon palvelustytöilleen.
16 Hän löytää hyvän pellon ja ostaa sen, omin varoin hän perustaa viinitarhan.
17 Hän vyöttää itsensä tarmolla ja tarttuu työhönsä riuskoin ottein.
18 Hän näkee työnsä tulokset, hän ei sammuta lamppua yölläkään.
19 Hänen sormensa kulkevat kehräpuulla, hän ei päästä kädestään värttinää.
20 Hän avaa kätensä onnettomalle ja antaa apuaan köyhälle.
21 Pakkanen ja lumi eivät häntä säikytä, sillä hän on varannut perheelleen talvivaatteet.
22 Omin käsin hän valmistaa peitteet, hänen pukunsa ovat pellavaa ja purppuraa.
23 Hänen miehensä saa osakseen kunnioitusta istuessaan vanhinten kokouksessa.
24 Hän tekee pellavapaitoja myytäväksi ja toimittaa vöitä kauppiaille.
25 Häntä seuraa menestys ja kunnia, hän katsoo hymyillen tuleviin päiviin.
26 Kun hän puhuu, hän puhuu viisaasti, antaa neuvoja ystävällisin sanoin.
27 Hän valvoo kaikkea, mitä talossa tehdään, eikä laiskana leipäänsä syö.
28 Hänen poikansa kiittävät häntä, hänen miehensä puhkeaa ylistämään:
29 Monet naiset ovat uutteria ja taitavia, mutta sinä olet ylitse kaikkien muiden.
30 Kauneus katoaa, viehätys haihtuu, ylivertainen se vaimo, joka pelkää Herraa!
31 Kiittäkää häntä hänen hyvistä töistään, ylistäkää häntä kaikkien kuullen!
1 Ko nga kupu a Kingi Remuera; ko te poropititanga i whakaakona ai ia e tona whaea.
2 He aha, e taku tama? He aha, e te tama a toku kopu? A he aha, e te tama a aku kupu taurangi?
3 Kaua e hoatu tou kaha ki nga wahine, ou ara hoki ki te mea whakangaro o nga kingi.
4 Ehara ma nga kingi, e Remuera, ehara ma nga kingi te inu waina; ehara hoki ma nga rangatira te mea, Kei hea he wai kaha?
5 Kei inu ratou, a ka wareware ki te ture, a ka whakapeau ke i te whakawa o te tangata e tukinotia ana.
6 Hoatu he wai kaha ma te tangata e tata ana te marere, he waina hoki ki nga wairua pouri:
7 Tukua ia kia inu, kia wareware ai ki tona rawakore, a kore ake he mahara ki ona mate.
8 Kia puaki tou mangai mo te wahangu, i te whakawakanga o te hunga katoa kua waiho mo te mate.
9 Kia puaki tou mangai, whakaritea te whakawa i runga i te tika, tohea te tohe a te ware, a te rawakore.
10 Ko wai e kite i te wahine e u ana tona pai? Ko tona utu hoki kei runga noa atu i to nga rupi.
11 Ka whakapono te ngakau o tana tane ki a ia, a kahore ona hapanga i te taonga.
12 He pai tana e mea ai ki a ia, kahore hoki he kino, i nga ra katoa e ora ai ia.
13 E kimi ana ia i te huruhuru hipi, i te muka, a ka ngakau nui te mahi a ona ringa.
14 Ko tona rite kei nga kaipuke o nga kaihokohoko; e mauria mai ana e ia tana kai i tawhiti.
15 E maranga ana hoki ia i te mea e po tonu ana, a hoatu ana e ia he kai ma tona whare, he mahi hoki e rite ana ma ana kotiro.
16 E whakaaroaro ana ia ki tetahi mara, a ka hokona e ia: whakatokia ana e ia he mara waina, he hua na ona ringa.
17 E whitiki ana ia i tona hope ki te kaha, e mea ana i ona takakau kia pakari.
18 Ka kite ia he pai tana i hokohoko ai: e kore tana rama e mate i te po.
19 Ka totoro atu ona ringa ki te mea takai miro, ka pupuri ona ringa ki te pou muka.
20 Ka wherahia tona ringa ki te ware; ae ra, ka totoro atu ona ringa ki te rawakore.
21 E kore ia e wehi i te hukarere mo tona whare; no te mea kua kakahuria tona whare katoa ki te ngangana.
22 Oti ake i a ia te whatuwhatu he whariki mona; he rinena pai, he papura ona kakahu.
23 E mohiotia ana tana tane i nga kuwaha, ina noho tahi ia ki nga kaumatua o te whenua.
24 E hanga ana e ia he rinena pai, a hokona atu ana; e hoatu ana e ia he whitiki ki nga kaihoko.
25 He kaha, he honore ona kakahu; a e kata ana ia ki nga ra o muri atu.
26 He nui ona whakaaro ina puaki tona mangai; kei tona arero te ture o te atawhai.
27 Ka ata tirohia e ia nga ara o tona whare, e kore ano ia e kai i te taro o te mangere.
28 Ka whakatika ana tamariki, a he kupu manaaki ta ratou mona; Tana tane hoki, ka whakamoemiti ano ia ki a ia, ka mea:
29 He tokomaha nga tamahine i u te pai o ta ratou mahi, otiia hira ake tau i a ratou katoa.
30 He mea teka noa te manako, he mea horihori te ataahua: tena ko te wahine e wehi ana i a Ihowa, ko ia e whakamoemititia.
31 Hoatu ki a ia o nga hua o ona ringa; a ma ana mahi ia e whakamoemiti i nga kuwaha.