1 Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!

2 Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä, kertokaa hänen ihmetöistään.

3 Ylistäkää hänen pyhää nimeään. Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa!

4 Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan.

5 Muistakaa aina hänen ihmetyönsä, hänen tunnustekonsa ja hänen tuomionsa,

6 te Abrahamin, hänen palvelijansa, jälkeläiset, te Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut.

7 Hän on Herra, meidän Jumalamme, hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin.

8 Hän muistaa aina liittonsa, tuhansille sukupolville antamansa lupauksen,

9 liiton, jonka hän teki Abrahamin kanssa, valan, jonka hän vannoi Iisakille.

10 Hän vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille, teki Israelin kanssa ikuisen liiton.

12 Heitä oli vain pieni määrä, he olivat vain vähäinen joukko muukalaisia,

13 joka vaelsi kansan luota toisen luo, valtakunnasta toiseen.

14 Mutta hän ei antanut kenenkään sortaa heitä. Heidän tähtensä hän varoitti kuninkaita:

15 Älkää koskeko niihin, jotka olen voidellut, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni.

16 Kun Herra antoi nälänhädän kohdata maata ja ehdytti leivän saannin,

17 hän lähetti heidän edellään miehen, Joosefin, joka myytiin orjaksi.

18 Joosefin jalkoihin pantiin kahleet, hän kantoi rautarengasta kaulassaan,

19 kunnes hänen sanansa kävivät toteen. Silloin Herra osoitti hänet viattomaksi.

20 Kuningas vapautti hänet, kansojen hallitsija käski avata kahleet.

21 Hän antoi valtakuntansa Joosefin hallintaan, kaiken omaisuutensa hänen hoidettavakseen,

22 pani hänet käskemään ruhtinaita ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23 Niin Israel tuli Egyptiin, Jaakob muukalaisena Haamin maahan.

24 Herra teki kansansa hedelmälliseksi ja paljon vahvemmaksi kuin sen viholliset.

25 Näin hän muutti egyptiläisten mielen, ja he alkoivat vihata hänen kansaansa, vehkeillä hänen palvelijoitaan vastaan.

26 Silloin Herra lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, valitsemansa miehen,

27 ja nämä tekivät hänen tunnustekojaan, tekivät hänen ihmeitään Haamin maassa.

28 Herra pimensi maan, tuli synkeä pimeys, mutta egyptiläiset eivät taipuneet.

29 Hän muutti heidän virtansa vereksi ja tappoi heidän kalansa.

30 Heidän maansa vilisi sammakoita, niitä oli jo kuninkaan palatsissakin.

31 Herra käski, ja paarmat tulivat, syöpäläiset levisivät yli maan.

32 Hän lähetti sateen sijasta raekuuroja ja löi tulen lieskoilla heidän maataan.

33 Hän tuhosi viiniköynnökset ja viikunatarhat ja silpoi kaikki heidän puunsa.

34 Hän käski, ja heinäsirkat tulivat, tuli niiden toukkien luvuton joukko,

35 ja ne söivät kaiken vihreän heidän maastaan, ahmivat sadon vainioilta.

36 Hän surmasi kaikki heidän esikoisensa, heidän miehuutensa ensi hedelmät.

37 Niin hän vei israelilaiset pois Egyptistä: he lähtivät kantaen hopeaa ja kultaa, kaikki heimot epäröimättä, horjumatta.

38 Koko Egypti iloitsi heidän lähdöstään, sillä kansa pelkäsi heitä.

39 Herra levitti pilven heidän verhokseen ja pani tulen valaisemaan yötä.

40 He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä ja ravitsi heidät taivaan leivällä.

41 Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata.

42 Herra muisti pyhän lupauksensa, jonka hän oli antanut palvelijalleen Abrahamille.

43 Hän vei kansansa pois, ja kansa iloitsi, riemu raikui, kun hän vei valittunsa.

44 Hän antoi heille toisten kansojen maat, he saivat korjata näiden työn hedelmät,

45 ja heidän tuli noudattaa Herran käskyjä, pitää kunniassa hänen lakinsa. Halleluja!

1 Whakawhetai ki a Ihowa, karanga atu ki tona ingoa: whakapuakina ana mahi ki waenganui o nga iwi.

2 Waiata ki a ia, himene ki a ia: korerotia ana mahi whakamiharo katoa.

3 Whakamanamana ki tona ingoa tapu: kia hari te ngakau o te hunga e rapu ana i a Ihowa.

4 Rapua a Ihowa me tona kaha: rapua tonutia tona mata, ake ake.

5 Maharatia ana mahi whakamiharo i mahia e ia; ana merekara me nga whakaritenga a tona mangai,

6 E nga uri o Aperahama, o tana pononga, e nga tama a Hakopa, e ana i whiriwhiri ai.

7 Ko Ihowa ia, ko to tatou Atua; kei te whenua katoa ana whakaritenga.

8 Mahara tonu ia ki tana kawenata ake ake, ki te kupu i kiia iho e ia ki te mano o nga whakatupuranga.

9 Ki tana i whakarite ai ki a Aperahama, ki tana oati hoki ki a Ihaka;

10 A whakapumautia iho e ia hei tikanga ki a Hakopa, hei kawenata mau tonu ki a Iharaira.

11 I a ia ra i mea, Ka hoatu e ahau ki a koe te whenua o Kanaana hei wahi pumau mo koutou.

12 I te mea he hunga torutoru ratou: ae ra, he iti rawa, he manene ano ki reira.

13 I a ratou e haereere ana i tenei iwi ki tera atu iwi, i tetahi rangatiratanga ki tetahi iwi ke;

14 Kihai ratou i tukua e ia kia tukinotia e te tangata: he whakaaro ano ki a ratou i riria ai e ia nga kingi.

15 I mea ia, Kei pa ki aku i whakawahi ai: kei kino ki aku poropiti.

16 I karangatia e ia te matekai ki te whenua: whati katoa i a ia te tokotoko, ara te taro.

17 I tonoa e ia he tangata i mua i a ratou; i hokona a Hohepa hei pononga:

18 I whakamamaetia ona waewae ki te mekameka: takoto ana ia i te rino;

19 A puta noa tana kupu: whakamatautauria ana ia e te kupu a Ihowa.

20 I tono te kingi, a wetekina ana ia; ara te kingi o nga iwi, a tukua ana ia.

21 A meinga ana ia e ia hei ariki mo tona whare, hei rangatira mo ona taonga katoa;

22 Hei herehere i ana rangatira ua pai ia, hei ako i ana kaumatua ki te whakaaro.

23 I haere mai ano a Iharaira ki Ihipa: a noho ana a Hakopa ki te whenua o Hama.

24 Na ka tino whakanuia e ia tana iwi: a ka meinga ratou kia kaha ake i o ratou hoariri.

25 I whakakoarotia e ia to ratou ngakau kia kino ki tana iwi, kia mahi lhianga ki ana pononga.

26 I tonoa e ia a Mohi, tana pononga, raua ko Arona, ko tana i whiriwhiri ai.

27 Whakaputaina ana e raua ana tohu i waenganui i a ratou, he merekara i te whenua o Hama.

28 I tukua e ia te pouri, a kua pouri: kihai ano ratou i whakakeke ki ana kupu.

29 I whakaputaia ketia e ia o ratou wai hei toto; a mate ake i a ia a ratou ngohi.

30 I whakangahue ake to ratou whenua i te poroka, i roto i nga whare moenga o o ratou kingi.

31 I whai kupu ia, a puta ana mai nga pokai namu: me te kutu i o ratou kainga.

32 I tukua iho e ia ki a ratou te whatu hei ua, me te ahi mura ki to ratou whenua.

33 I pakia ano e ia a ratou waina me a ratou piki; a whatiwhatiia ana e ia nga rakau o o ratou kainga.

34 I korero ia, a puta ana mai te mawhitiwhiti me te moka, te taea te tatau.

35 A kainga katoatia ana nga otaota o to ratou whenua; pau ake nga hua o to ratou oneone.

36 I whakamatea katoatia ano hoki e ia nga matamua o to ratou whenua, te muanga o to ratou kaha.

37 A whakaputaina mai ana ratou e ia, me te hiriwa, me te koura, kahore hoki he mea tuoi i roto i ana iwi.

38 Na hari ana a Ihipa i to ratou haerenga; i mau hoki to ratou wehi ki a ratou.

39 I horahia e ia te kapua hei hipoki, me te ahi hei whakamarama i te po.

40 I inoi ratou, a homai ana e ia te koitareke; a ka makona ratou i te taro o te rangi.

41 I wahia e ia te kohatu, a ka pakaru mai nga wai: rere ana i nga wahi maroke, koia ano kei te awa.

42 I mahara hoki ia ki tana kuputapu, ki a Aperahama ano, ki tana pononga.

43 A whakaputaina mai ana e ia tana iwi i runga i te hari, ana i whiriwhiri ai i runga i te koa.

44 A homai ana e ia ki a ratou nga whenua o nga tauiwi: a riro ana i a ratou nga mauiuitanga o te iwi;

45 Kia puritia ai e ratou ana tikanga, kia mau ai ki ana ture. Whakamoemititia a Ihowa.