1 Manasse oli kuninkaaksi tullessaan kaksitoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäviisi vuotta.

2 Manasse teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Hän harjoitti samoja iljettävyyksiä kuin ne kansat, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.

3 Hän rakensi uudelleen kukkuloille uhripaikat, jotka hänen isänsä Hiskia oli hävittänyt, pystytti alttareita baaleille, teki asera-paaluja ja kumarsi ja palveli taivaan tähtiä.

5 Herran temppelin molempiin esipihoihinkin hän rakensi alttareita taivaan tähdille.

6 Manasse pani poikansa kulkemaan Ben-Hinnomin laaksossa tulen läpi, harjoitti ennustamista, merkkien tutkimista ja noituutta ja otti palvelukseensa henkienmanaajia ja enteidenselittäjiä. Hän teki paljon sellaista, mikä on väärää Herran silmissä, ja herätti näin hänen vihansa.

9 Manasse eksytti Juudan ja Jerusalemin asukkaat tekemään vielä enemmän pahaa kuin ne kansat olivat tehneet, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.

10 Herra puhui Manasselle ja hänen kansalleen, mutta he eivät kuunnelleet häntä.

11 Silloin Herra lähetti heidän kimppuunsa Assyrian kuninkaan sotapäälliköitä. He panivat Manassen kahleisiin ja veivät hänet nenärenkaasta taluttaen Babyloniin.

12 Ahdingossaan Manasse koetti lepyttää Herraa, Jumalaansa, ja nöyrtyi isiensä Jumalan edessä.

13 Kun Manasse rukoili Jumalaa, Jumala myöntyi hänen pyyntöönsä. Hän kuuli Manassen rukouksen ja johdatti hänet takaisin valtaistuimelle Jerusalemiin. Silloin Manasse ymmärsi, että Herra on Jumala.

14 Myöhemmin Manasse rakensi Daavidin kaupunkiin hyvin korkean ulomman muurin, joka kulki Gihonista länteen, jatkui laakson rinnettä Kalaportille asti ja kiersi Ofelin. Kaikkiin Juudan varustettuihin kaupunkeihin hän asetti sotapäälliköitä.

15 Hän poisti Herran temppelistä epäjumalat ja sinne teettämänsä patsaan sekä hävitti kaikki alttarit, jotka oli pystyttänyt temppelivuorelle ja muualle Jerusalemiin, ja heitätti ne kaupungin ulkopuolelle.

16 Hän kunnosti Herran alttarin, uhrasi sillä yhteysuhreja ja kiitosuhreja ja käski Juudan kansan palvella Herraa, Israelin Jumalaa.

17 Mutta kansa uhrasi yhä kukkulapyhäköissä, nyt kuitenkin vain Herralle, omalle Jumalalleen.

18 Muista Manassen teoista, siitä miten hän rukoili Jumalaansa ja siitä mitä profeetat hänelle puhuivat Herran, Israelin Jumalan, nimessä, on kerrottu Israelin kuninkaiden historiassa.

19 Siitä miten hänen rukouksensa kuultiin, mutta myös hänen synneistään ja luopumuksestaan sekä niistä paikoista, joihin hän ennen nöyrtymistään rakensi kukkulapyhäköitä ja pystytti asera-tarhoja ja jumalankuvia, on kerrottu hänen profeettojensa kirjassa.

20 Manasse meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin palatsinsa lähelle. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Amon.

21 Amon oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäkaksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksi vuotta.

22 Amon teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, niin kuin hänen isänsä Manassekin oli tehnyt. Hän uhrasi isänsä Manassen tekemille puupatsaille ja palveli niitä.

23 Mutta toisin kuin isänsä Manasse Amon ei nöyrtynyt Herran edessä, vaan lisäsi yhä syntiensä määrää.

24 Hänen omat miehensä tekivät salaliiton häntä vastaan ja surmasivat hänet hänen palatsissaan.

25 Mutta Juudan kansa löi kuoliaaksi kaikki ne, jotka olivat olleet salaliitossa kuningas Amonia vastaan, ja asetti hänen jälkeensä kuninkaaksi hänen poikansa Josian.

1 Manasseh was twelve years old when he began to reign, and he reigned fifty-five years in Jerusalem. 2 He did that which was evil in Yahweh’s sight, after the abominations of the nations whom Yahweh cast out before the children of Israel. 3 For he built again the high places which Hezekiah his father had broken down; and he raised up altars for the Baals, made Asheroth, and worshiped all the army of the sky, and served them. 4 He built altars in Yahweh’s house, of which Yahweh said, "My name shall be in Jerusalem forever." 5 He built altars for all the army of the sky in the two courts of Yahweh’s house. 6 He also made his children to pass through the fire in the valley of the son of Hinnom. He practiced sorcery, divination, and witchcraft, and dealt with those who had familiar spirits and with wizards. He did much evil in Yahweh’s sight, to provoke him to anger. 7 He set the engraved image of the idol, which he had made, in God’s house, of which God said to David and to Solomon his son, "In this house, and in Jerusalem, which I have chosen out of all the tribes of Israel, I will put my name forever. 8 I will not any more remove the foot of Israel from off the land which I have appointed for your fathers, if only they will observe to do all that I have commanded them, even all the law, the statutes, and the ordinances given by Moses." 9 Manasseh seduced Judah and the inhabitants of Jerusalem, so that they did more evil than did the nations whom Yahweh destroyed before the children of Israel.

10 Yahweh spoke to Manasseh and to his people, but they didn’t listen. 11 Therefore Yahweh brought on them the captains of the army of the king of Assyria, who took Manasseh in chains, bound him with fetters, and carried him to Babylon.

12 When he was in distress, he begged Yahweh his God, and humbled himself greatly before the God of his fathers. 13 He prayed to him; and he was entreated by him, and heard his supplication, and brought him again to Jerusalem into his kingdom. Then Manasseh knew that Yahweh was God.

14 Now after this, he built an outer wall to David’s city on the west side of Gihon, in the valley, even to the entrance at the fish gate. He encircled Ophel with it, and raised it up to a very great height; and he put valiant captains in all the fortified cities of Judah. 15 He took away the foreign gods and the idol out of Yahweh’s house, and all the altars that he had built in the mountain of Yahweh’s house and in Jerusalem, and cast them out of the city. 16 He built up Yahweh’s altar, and offered sacrifices of peace offerings and of thanksgiving on it, and commanded Judah to serve Yahweh, the God of Israel. 17 Nevertheless the people still sacrificed in the high places, but only to Yahweh their God.

18 Now the rest of the acts of Manasseh, and his prayer to his God, and the words of the seers who spoke to him in the name of Yahweh, the God of Israel, behold, they are written among the acts of the kings of Israel. 19 His prayer also, and how God listened to his request, and all his sin and his trespass, and the places in which he built high places and set up the Asherah poles and the engraved images before he humbled himself: behold, they are written in the history of Hozai. 20 So Manasseh slept with his fathers, and they buried him in his own house; and Amon his son reigned in his place.

21 Amon was twenty-two years old when he began to reign; and he reigned two years in Jerusalem. 22 He did that which was evil in Yahweh’s sight, as did Manasseh his father; and Amon sacrificed to all the engraved images which Manasseh his father had made, and served them. 23 He didn’t humble himself before Yahweh, as Manasseh his father had humbled himself; but this same Amon trespassed more and more. 24 His servants conspired against him, and put him to death in his own house. 25 But the people of the land killed all those who had conspired against king Amon; and the people of the land made Josiah his son king in his place.