1 Jesajan, Amosin pojan, näyt Juudasta ja Jerusalemista. Nämä hän näki Juudan kuninkaiden Ussian, Jotamin, Ahasin sekä Hiskian aikana.
2 Kuule, taivas, kuuntele, maa! Herra puhuu: -- Minä kasvatin lapsia, saatoin heidät täyteen mittaan, mutta uhmaten he ovat nousseet minua vastaan.
3 Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen, mutta Israel ei tunne, minun kansani ei tajua.
4 Voi syntistä kansaa, raskaasti rikkonutta sukua, pahantekijöiden perhettä, rikoksiin eksyneitä lapsia! He ovat luopuneet Herrasta, he ovat halveksineet Israelin Pyhää ja kääntäneet hänelle selkänsä.
5 Mihin teitä vielä on lyötävä, kun yhä vain uhmaatte? Koko pää on haavoilla, koko sydän sairas.
6 Jalkapohjista päälakeen ei tervettä paikkaa, vain mustelmaa ja juomua ja verestä haavaa. Ei niitä ole puhdistettu, ei sidottu eikä öljyllä pehmitetty.
7 Autius on teidän maassanne, tuli on tuhonnut kaikki kaupunkinne, muukalaiset syövät satonne teidän silmienne edessä. Autius on kaikkialla, kaiken on vihollinen tuhonnut.
8 Vain tytär Siion on jäljellä kuin maja viinitarhassa, kuin kurkkupellon vartiolava, kuin saarrettu kaupunki.
9 -- Jollei Herra Sebaot olisi jättänyt meistä jäännöstä eloon, meidän olisi käynyt kuin Sodoman, me olisimme Gomorran kaltaiset.
10 Kuulkaa Herran sana, te Sodoman johtajat, kuuntele Jumalamme puhetta, sinä Gomorran kansa.
11 -- Mitä minä kostun teidän ainaisista uhreistanne, sanoo Herra. -- Olen saanut kyllikseni polttouhreista, pässeistä ja syöttiläiden rasvasta, ei minua miellytä vuohien, ei mullien eikä karitsojen veri.
12 Kuka teitä on käskenyt niitä tuomaan ja tungeksimaan minun esipihoillani, kun tulette kasvojeni eteen?
13 Lakatkaa jo tarjoamasta turhia uhrejanne, minä inhoan niiden savua! Uusikuu ja sapatti, kokoukset ja juhlat -- minä en siedä teidän pyhiä juhlianne ja pahoja tekojanne.
14 Teidän uudenkuun menonne ja juhlapäivänne -- minä vihaan niitä. Niistä on tullut minulle taakka, jota olen väsynyt kantamaan.
15 Vaikka te levitätte kätenne rukoukseen, minä peitän silmäni, en tahdo teitä nähdä. Vaikka te rukoilemistanne rukoilisitte, minä en teitä kuuntele, koska kätenne ovat veren tahrimat.
16 Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni. Lakatkaa tekemästä pahaa.
17 Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.
18 -- Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on, sanoo Herra. -- Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa.
19 Jos te taivutatte mielenne kuulemaan minua, te saatte syödä maan hyvyyttä,
20 mutta jos kovetatte mielenne ja torjutte minut, miekka syö teidät. Herran suu on puhunut.
21 Voi häpeä! Portoksi on sortunut tuo uskollinen kaupunki. Siellä vallitsi oikeus ja vanhurskaus piti majaansa. Nyt siellä asuvat murhamiehet.
22 Sinun hopeasi on mustunut, jalo viinisi on vedellä laimennettu.
23 Sinun johtomiehesi ovat petollisia ja varkaiden kumppaneita, he kaikki rakastavat lahjuksia ja ahnehtivat lahjapalkkioita. Orvolle he eivät oikeutta hanki eivätkä aja lesken asiaa.
24 Sen tähden sanoo Jumala, Herra Sebaot, Israelin Väkevä: -- Kuulkaa, minä hankin hyvityksen vastustajiltani ja kostan vihamiehilleni.
25 Minä tartun sinuun jälleen, minä puhdistan sinut niin kuin hopea puhdistetaan, kuin lipeällä minä irrotan sinusta kaiken kuonan.
26 Minä teen tuomarisi sellaisiksi kuin he alkuaan olivat ja neuvosmiehesi sellaisiksi kuin he olivat muinoin. Ja niin sinua taas kutsutaan vanhurskauden linnaksi, uskollisuuden kaupungiksi.
27 Minun oikeuteni lunastaa Siionin, minun vanhurskauteni sen asukkaat.
28 Mutta väärintekijät ja syntiset sortuvat kaikki, ne, jotka hylkäävät Herran, tuhoutuvat.
29 Puut, joita te palvotte, tuottavat teille häpeän ja turmion nuo pyhät tarhanne, joita niin rakastatte,
30 sillä teidän käy kuin puun: sen lehdet kuihtuvat, tai kuin tarhan, joka jää ilman vettä.
31 Vahva ja varteva muuttuu tappuratukoksi, ja hänen tekonsa on kipinä. Yhdessä ne kaksi palavat, eikä sammuttajaa ole.
1 The vision of Isaiah the son of Amoz, which he saw concerning Judah and Jerusalem, in the days of Uzziah, Jotham, Ahaz, and Hezekiah, kings of Judah.
2 Hear, heavens,
and listen, earth; for Yahweh has spoken:
"I have nourished and brought up children
and they have rebelled against me.
3 The ox knows his owner,
and the donkey his master’s crib;
but Israel doesn’t know.
My people don’t consider."
4 Ah sinful nation,
a people loaded with iniquity,
offspring of evildoers,
children who deal corruptly!
They have forsaken Yahweh.
They have despised the Holy One of Israel.
They are estranged and backward.
5 Why should you be beaten more,
that you revolt more and more?
The whole head is sick,
and the whole heart faint.
6 From the sole of the foot even to the head there is no soundness in it,
but wounds, welts, and open sores.
They haven’t been closed, bandaged, or soothed with oil.
7 Your country is desolate.
Your cities are burned with fire.
Strangers devour your land in your presence
and it is desolate,
as overthrown by strangers.
8 The daughter of Zion is left like a shelter in a vineyard,
like a hut in a field of melons,
like a besieged city.
9 Unless Yahweh of Armies had left to us a very small remnant,
we would have been as Sodom.
We would have been like Gomorrah.
10 Hear Yahweh’s word, you rulers of Sodom!
Listen to the law of our God, you people of Gomorrah!
11 "What are the multitude of your sacrifices to me?", says Yahweh.
"I have had enough of the burnt offerings of rams
and the fat of fed animals.
I don’t delight in the blood of bulls,
or of lambs,
or of male goats.
12 When you come to appear before me,
who has required this at your hand, to trample my courts?
13 Bring no more vain offerings.
Incense is an abomination to me.
New moons, Sabbaths, and convocations—
I can’t stand evil assemblies.
14 My soul hates your New Moons and your appointed feasts.
They are a burden to me.
I am weary of bearing them.
15 When you spread out your hands, I will hide my eyes from you.
Yes, when you make many prayers, I will not hear.
Your hands are full of blood.
16 Wash yourselves. Make yourself clean.
Put away the evil of your doings from before my eyes.
Cease to do evil.
17 Learn to do well.
Seek justice.
Relieve the oppressed.
Defend the fatherless.
Plead for the widow."
18 "Come now, and let’s reason together," says Yahweh:
"Though your sins are as scarlet, they shall be as white as snow.
Though they are red like crimson, they shall be as wool.
19 If you are willing and obedient,
you will eat the good of the land;
20 but if you refuse and rebel, you will be devoured with the sword;
for the Yahweh’s mouth has spoken it."
21 How the faithful city has become a prostitute!
She was full of justice.
Righteousness lodged in her,
but now there are murderers.
22 Your silver has become dross,
your wine mixed with water.
23 Your princes are rebellious and companions of thieves.
Everyone loves bribes and follows after rewards.
They don’t defend the fatherless,
neither does the cause of the widow come to them.
24 Therefore the Lord, Yahweh of Armies,
the Mighty One of Israel, says:
"Ah, I will get relief from my adversaries,
and avenge myself on my enemies.
25 I will turn my hand on you,
thoroughly purge away your dross,
and will take away all your tin.
26 I will restore your judges as at the first,
and your counselors as at the beginning.
Afterward you shall be called ‘The city of righteousness,
a faithful town.’
27 Zion shall be redeemed with justice,
and her converts with righteousness.
28 But the destruction of transgressors and sinners shall be together,
and those who forsake Yahweh shall be consumed.
29 For they shall be ashamed of the oaks which you have desired,
and you shall be confounded for the gardens that you have chosen.
30 For you shall be as an oak whose leaf fades,
and as a garden that has no water.
31 The strong will be like tinder,
and his work like a spark.
They will both burn together,
and no one will quench them."