1 Bel sortuu polvilleen, Nebo vaipuu tomuun! Juhtien selkään, uupuvien eläinten taakaksi nostetaan nuo juhlasaatossa kannetut patsaat.

2 Tomuun ne vaipuvat, polvilleen sortuvat, eivät ne pysty kantamaan ketään turvaan. Vankeuteen vaeltaa koko joukko.

3 Kuule minua, Jaakobin suku, koko Israelin heimon jäännös! Kuulkaa te, joita olen joutunut nostamaan ja kantamaan hamasta syntymästänne saakka, äitinne kohdusta asti!

4 Teidän vanhuutenne päiviin saakka minä olen sama, vielä kun hiuksenne harmaantuvat, minä teitä kannan. Niin minä olen tehnyt ja niin yhä teen, minä nostan ja kannan ja pelastan.

5 Kehen te minua vertaisitte, kenet asettaisitte rinnalleni? Kenen kaltaiseksi te minut katsoisitte, kuka olisi minun vertaiseni?

6 Moni kahmaisee kultaa kukkarostaan, vaa'alla punnitsee hopeaa ja palkkaa mestarin tekemään jumalan. Sitä hän kumartaa, sen eteen heittäytyy,

7 sen hän nostaa harteilleen, sitä kantaa, pystyttää sen paikalleen. Siinä se seisoo, ei minnekään liiku, ei mihinkään hievahda. Sitä hän huutaa avuksi, mutta ei se vastaa, ei pelasta häntä ahdingosta.

8 Ottakaa tämä varteen ja olkaa tarkkoina, pitäkää tämä mielessänne, te luopiot!

9 Muistakaa menneitä aikoja, muinaisista alkaen: minä olen Jumala, eikä muuta jumalaa ole. Minä olen Jumala, ei kukaan ole minun vertaiseni.

10 Jo alusta asti olen kertonut kaiken, mikä oli tuleva, jo ammoin ilmaissut sen, mikä ei ollut tapahtunut vielä. Näin minä sanon, ja päätöksessäni pysyn, kaiken, mitä tahdon, minä toteutan:

11 Minä kutsuin idästä haukan, kaukaisesta maasta päätökseni toteuttajan. Minä olen sanonut sanani ja panen sen toimeen, olen kaiken suunnitellut ja saatan sen päätökseen.

12 Kuulkaa minua, te joilla on pöyhkeä sydän, te jotka olette kaukana vanhurskaudesta!

13 Minun pelastava vanhurskauteni ei ole kaukana, olen tuonut sen lähelle teitä. Minun apuni ei ole myöhässä. Siioniin minä tuon pelastuksen, Israelille annan kirkkauteni.

1 Bel bows down.

Nebo stoops.

Their idols are carried by animals,

and on the livestock.

The things that you carried around are heavy loads,

a burden for the weary.

2 They stoop and they bow down together.

They could not deliver the burden,

but they have gone into captivity.

3 "Listen to me, house of Jacob,

and all the remnant of the house of Israel,

that have been carried from their birth,

that have been carried from the womb.

4 Even to old age I am he,

and even to gray hairs I will carry you.

I have made, and I will bear.

Yes, I will carry, and will deliver.

5 "To whom will you compare me, and consider my equal,

and compare me, as if we were the same?

6 Some pour out gold from the bag,

and weigh silver in the balance.

They hire a goldsmith,

and he makes it a god.

They fall down—

yes, they worship.

7 They bear it on their shoulder.

They carry it, and set it in its place, and it stands there.

It cannot move from its place.

Yes, one may cry to it, yet it can not answer.

It cannot save him out of his trouble.

8 "Remember this, and show yourselves men.

Bring it to mind again, you transgressors.

9 Remember the former things of old;

for I am God, and there is no other.

I am God, and there is none like me.

10 I declare the end from the beginning,

and from ancient times things that are not yet done.

I say: My counsel will stand,

and I will do all that I please.

11 I call a ravenous bird from the east,

the man of my counsel from a far country.

Yes, I have spoken.

I will also bring it to pass.

I have planned.

I will also do it.

12 Listen to me, you stubborn-hearted,

who are far from righteousness!

13 I bring my righteousness near.

It is not far off,

and my salvation will not wait.

I will grant salvation to Zion,

my glory to Israel.