1 Ei Herran käsi ole lyhyt pelastamaan eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan.

2 Ei, vaan teidän rikkomuksenne erottavat teidät Jumalastanne. Teidän syntinne ovat saaneet hänet kääntymään pois, niin ettei hän teitä kuule,

3 sillä teidän kätenne ovat veren tahrimat, teidän sormenne vääryyden saastuttamat, teidän huulenne puhuvat valheita ja kielenne kuiskii petosta.

4 Kukaan ei käy oikeutta rehellisesti, kukaan ei esitä totuudenmukaista syytettä. Kaikki luottavat olemattomaan ja puhuvat perättömiä, kaikki kantavat kohdussaan pahaa ja synnyttävät turmion.

5 Myrkkykäärmeen munia he hautovat, hämähäkinseittejä kutovat. Jos niitä munia joku syö, hän kuolee. Jos niistä jokin särkyy, siitä kuoriutuu kyy.

6 Ei tule vaatetta heidän seiteistään, eivät he voi pukeutua kättensä töihin. Heidän työnsä ovat turmion töitä, heidän kätensä ovat väkivaltaa täynnä.

7 Heidän jalkansa rientävät pahoihin tekoihin, he kiiruhtavat vuodattamaan viatonta verta. Heidän ajatuksensa ovat turmion ajatuksia, he jättävät jälkeensä tuhoa ja hävitystä.

8 Rauhan tietä he eivät tunne, oikeus ei johda heidän askeliaan. He astelevat mutkaisia polkuja -- joka niitä kulkee, ei saavuta rauhaa.

9 Nyt oikeus on meistä kaukana eikä vanhurskaus meihin yllä. Me kaipaamme valoa, mutta täällä on pimeys, me kaipaamme kirkkautta, mutta vaellamme yön varjoissa.

10 Kuin sokeat me haparoimme seinänvieriä pitkin, tunnustelemme tietä kuin ne, jotka ovat silmiä vailla, keskellä päivää me kompastelemme niin kuin hämärissä, parhaassa iässämme olemme jo kuolleitten kaltaisia,

11 me murisemme kuin karhut, valitamme ja vaikerramme kuin kyyhkyset. Me kaipaamme oikeutta, eikä sitä ole, kaipaamme pelastusta, mutta se on meistä kaukana.

12 Paljon olemme rikkoneet sinua vastaan, alati syntimme syyttävät meitä ja rikkomuksemme seuraavat meitä kaikkialle. Me tunnemme pahat tekomme:

13 olemme luopuneet Herrasta, kieltäneet hänet, pakoilleet Jumalaamme, puhuneet sorron sanoja, kapinan sanoja, hautoneet valheita sydämessämme, lausuneet ne julki.

14 Näin oikeus on työnnetty syrjään ja vanhurskaus on jäänyt kauas, näin totuus poljetaan tomuun torilla eikä rehellisyydelle ole täällä sijaa.

15 Totuus on kaikonnut kauas. Joka varoo tekemästä pahaa, joutuu itse ryöstäjän uhriksi. Kaiken tämän Herra näki, ja se oli hänen silmissään paha: maassa ei vallinnut oikeus.

16 Hän näki, ettei siellä ollut ketään, joka olisi puuttunut asiaan, ja hän ihmetteli sitä. Niin hän päätti ryhtyä siihen itse, omin käsin, ja oikeus oli hänen tukenaan.

17 Vanhurskauden hän puki haarniskaksi ylleen, pelastuksen kypärän hän pani päähänsä, hän pukeutui koston vaatteisiin, kuin viittaan hän verhoutui kiivauteensa.

18 Hän maksaa kaikille heidän tekojensa mukaan, vihastuu vastustajilleen, kostaa vihollisilleen ja kostaa myös kaukaisille rannoille,

19 niin että lännen äärillä pelätään Herran nimeä ja auringon nousun puolella hänen kunniansa kirkkautta. Se, mikä tulee, tulee kuin patonsa murtanut virta, jonka Herran tuuli on ajanut liikkeelle.

20 Mutta Siioniin Herra tulee vapauttajana, Jaakobin jälkeläisten luo lunastajana, kun he luopuvat rikkomuksistaan, sanoo Herra.

1 Behold, Yahweh’s hand is not shortened, that it can’t save;

nor his ear dull, that it can’t hear.

2 But your iniquities have separated you and your God,

and your sins have hidden his face from you,

so that he will not hear.

3 For your hands are defiled with blood,

and your fingers with iniquity.

Your lips have spoken lies.

Your tongue mutters wickedness.

4 No one sues in righteousness,

and no one pleads in truth.

They trust in vanity

and speak lies.

They conceive mischief

and give birth to iniquity.

5 They hatch adders’ eggs

and weave the spider’s web.

He who eats of their eggs dies;

and that which is crushed breaks out into a viper.

6 Their webs won’t become garments.

They won’t cover themselves with their works.

Their works are works of iniquity,

and acts of violence are in their hands.

7 Their feet run to evil,

and they hurry to shed innocent blood.

Their thoughts are thoughts of iniquity.

Desolation and destruction are in their paths.

8 They don’t know the way of peace;

and there is no justice in their ways.

They have made crooked paths for themselves;

whoever goes in them doesn’t know peace.

9 Therefore justice is far from us,

and righteousness doesn’t overtake us.

We look for light, but see darkness;

for brightness, but we walk in obscurity.

10 We grope for the wall like the blind.

Yes, we grope as those who have no eyes.

We stumble at noon as if it were twilight.

Among those who are strong, we are like dead men.

11 We all roar like bears

and moan sadly like doves.

We look for justice, but there is none,

for salvation, but it is far off from us.

12 For our transgressions are multiplied before you,

and our sins testify against us;

for our transgressions are with us,

and as for our iniquities, we know them:

13 transgressing and denying Yahweh,

and turning away from following our God,

speaking oppression and revolt,

conceiving and uttering from the heart words of falsehood.

14 Justice is turned away backward,

and righteousness stands far away;

for truth has fallen in the street,

and uprightness can’t enter.

15 Yes, truth is lacking;

and he who departs from evil makes himself a prey.

Yahweh saw it,

and it displeased him that there was no justice.

16 He saw that there was no man,

and wondered that there was no intercessor.

Therefore his own arm brought salvation to him;

and his righteousness sustained him.

17 He put on righteousness as a breastplate,

and a helmet of salvation on his head.

He put on garments of vengeance for clothing,

and was clad with zeal as a mantle.

18 According to their deeds,

he will repay as appropriate:

wrath to his adversaries,

recompense to his enemies.

He will repay the islands their due.

19 So they will fear Yahweh’s name from the west,

and his glory from the rising of the sun;

for he will come as a rushing stream,

which Yahweh’s breath drives.

20 "A Redeemer will come to Zion,

and to those who turn from disobedience in Jacob," says Yahweh.

21 "As for me, this is my covenant with them," says Yahweh. "My Spirit who is on you, and my words which I have put in your mouth shall not depart out of your mouth, nor out of the mouth of your offspring, nor out of the mouth of your offspring’s offspring," says Yahweh, "from now on and forever."