1 -- Nosta torvi huulillesi! Pyhäkön yllä leijuu onnettomuuden uhka kuin korppikotka, sillä kansani on rikkonut minun liittoni, kapinoinut lakiani vastaan.

3 Mutta Israel on torjunut hyvän, siksi vihollinen sitä vainoaa.

4 Israel asettaa itselleen kuninkaita vastoin minun tahtoani. Se valitsee virkamiehiä kysymättä neuvoa minulta. Hopeastaan ja kullastaan se tekee itselleen jumalankuvia omaksi tuhokseen.

5 Hylkää sonnisi, Samaria! Minun vihani leimuaa sinua vastaan. Etkö sinä jo vihdoinkin perkaa pois tuollaista saastaa!

6 Israelissa tuo sonni on valmistettu, seppä sen on tehnyt, ei se ole Jumala. Pirstaleiksi lyödään Samarian sonni!

7 He kylvävät tuulta, niittävät myrskyä. Maasta ei nouse versoja, kylvöstä ei kypsy viljaa. Jos maa jotain tuottaakin, vieraat syövät kaiken suihinsa.

8 Israel on nielty! Se on kansojen joukossa kuin astia, jolla kukaan ei tee mitään.

9 Israel on käynyt yhtenään Assyriassa, villiaasi kulkee omia teitään. Efraim ostaa itselleen rakastajia.

10 Vaikka efraimilaiset hierovat kauppoja vieraiden valtojen kanssa, minä kerään yhteen nämä kaikki. Kaikki he joutuvat Assyrian kuninkaan sorron alle ja hupenevat vähiin.

11 Efraim on tehnyt syntiä, se on rakentanut paljon alttareita, synniksi ne ovat sille tulleet.

12 Vaikka minä kirjoittaisin opetuksiani tuhansittain, ei Efraim niistä välittäisi.

13 Halukkaasti se tuo uhreja ja syö niiden lihaa, mutta Herra ei niitä hyväksy. Herra muistaa Efraimin rikokset ja rankaisee sen synnit: se joutuu takaisin Egyptiin!

14 Israel on unohtanut luojansa ja rakentanut palatseja, Juuda on linnoittanut monta kaupunkia. Mutta minä sinkoan tulen niiden kaupunkeihin, linnoista ei jää jäljelle mitään.

1 "Put the trumpet to your lips!

Something like an eagle is over Yahweh’s house,

because they have broken my covenant

and rebelled against my law.

2 They cry to me, ‘My God, we, Israel, acknowledge you!’

3 Israel has cast off that which is good.

The enemy will pursue him.

4 They have set up kings, but not by me.

They have made princes, and I didn’t approve.

Of their silver and their gold they have made themselves idols,

that they may be cut off.

5 Let Samaria throw out his calf idol!

My anger burns against them!

How long will it be until they are capable of purity?

6 For this is even from Israel!

The workman made it, and it is no God;

indeed, the calf of Samaria shall be broken in pieces.

7 For they sow the wind,

and they will reap the whirlwind.

He has no standing grain.

The stalk will yield no head.

If it does yield, strangers will swallow it up.

8 Israel is swallowed up.

Now they are among the nations like a worthless thing.

9 For they have gone up to Assyria,

like a wild donkey wandering alone.

Ephraim has hired lovers for himself.

10 But although they sold themselves among the nations,

I will now gather them;

and they begin to waste away because of the oppression of the king of mighty ones.

11 Because Ephraim has multiplied altars for sinning,

they became for him altars for sinning.

12 I wrote for him the many things of my law,

but they were regarded as a strange thing.

13 As for the sacrifices of my offerings,

they sacrifice meat and eat it,

but Yahweh doesn’t accept them.

Now he will remember their iniquity,

and punish their sins.

They will return to Egypt.

14 For Israel has forgotten his Maker and built palaces;

and Judah has multiplied fortified cities;

but I will send a fire on his cities,

and it will devour its fortresses."