1 -- Älä iloitse, Israel, niin kuin muut kansat, älä juhli, niin kuin ne juhlivat! Sinä olet ollut uskoton Jumalaasi kohtaan, kaikilla puimatantereilla olet myynyt itseäsi, olet koonnut palkkaa huoruudellasi.

2 Sen tähden puimatanner ja viinikuurna eivät enää ole sinua varten, ei tule viiniä sinulle!

3 Sinä et saa enää jäädä Herran maahan. Efraim joutuu takaisin Egyptiin, Assyriassa sen täytyy syödä epäpuhdasta ruokaa.

4 Se ei enää saa vuodattaa Herralle uhriviiniä, ei tuoda hänelle teurasuhreja. Efraimin leipä on kuoleman leipää, jokainen saastuu, joka sitä syö. Efraim pitää ruokansa itsellään, mitään se ei vie Herralle uhriksi.

5 Miten sinä sitten aiot viettää juhla-aikoja ja Herran juhlaa?

6 Katso: ne, jotka pakenevat hävitystä, joutuvat Egyptiin, ja Memfis on heidän hautansa! Heidän kalliit hopeansa peittyvät nokkosiin, ohdakkeet valtaavat heidän telttapaikkansa.

8 Minä, profeetta, olen Jumalani asialla, minä olen Efraimin vartiomies. Mutta kaikille minun teilleni on viritetty ansa, Jumalani huoneessakin vihamielisyys kohtaa minut.

9 Te olette vaipuneet syvälle turmioon niin kuin gibealaiset muinoin. Jumala muistaa Efraimin rikokset, rankaisee sen synnit.

10 -- Kuin viinirypäleet autiomaassa oli Israel, kun minä sen löysin. Kun näin teidän isänne, he olivat kuin viikunapuun keväthedelmät. Mutta heti kun he tulivat Baal-Peoriin, he vihkiytyivät Baalille ja tulivat inhottaviksi kuin tuo heidän rakastajansa.

11 Niin kuin lintu lennähtää tiehensä, niin katoaa Efraimin loisto: ei enää synnytystä, ei raskautta, ei hedelmöitymistä!

12 Vaikka Efraim saisikin lapsensa isoiksi, minä otan ne pois viimeistä myöten. Voi Efraimia itseään, kun minä käännyn pois!

13 Kun ensi kerran näin Efraimin, se oli kuin palmu vehreällä laidunmaalla, mutta nyt Efraim joutuu viemään lapsensa surmaajan käsiin.

14 -- Anna, Herra, Efraimille -- niin, mitä antaisit? Anna sen naisille hedelmätön kohtu ja kuivettuneet rinnat!

15 -- Gilgalissa paljastui Efraimin koko pahuus, siellä minä aloin vihata sitä kansaa. Pahojen tekojen tähden minä karkotan sen maastani. En rakasta sitä enää! Kaikki Efraimin päälliköt ovat niskureita.

16 Efraim on lyöty! Sen juuret ovat kuivuneet, se ei enää kanna hedelmää. Ja vaikka äidit vielä synnyttäisivätkin, minä surmaan heidän kohtunsa kalliit hedelmät.

17 -- Minun Jumalani on hylkäävä Efraimin, koska se ei ole kuunnellut häntä. Kansojen seassa se joutuu kiertelemään.

1 Don’t rejoice, Israel, to jubilation like the nations;

for you were unfaithful to your God.

You love the wages of a prostitute at every grain threshing floor.

2 The threshing floor and the wine press won’t feed them,

and the new wine will fail her.

3 They won’t dwell in Yahweh’s land;

but Ephraim will return to Egypt,

and they will eat unclean food in Assyria.

4 They won’t pour out wine offerings to Yahweh,

neither will they be pleasing to him.

Their sacrifices will be to them like the bread of mourners;

all who eat of it will be polluted;

for their bread will be for their appetite.

It will not come into Yahweh’s house.

5 What will you do in the day of solemn assembly,

and in the day of the feast of Yahweh?

6 For, behold, when they flee destruction,

Egypt will gather them up.

Memphis will bury them.

Nettles will possess their pleasant things of silver.

Thorns will be in their tents.

7 The days of visitation have come.

The days of reckoning have come.

Israel will consider the prophet to be a fool,

and the man who is inspired to be insane,

because of the abundance of your sins,

and because your hostility is great.

8 A prophet watches over Ephraim with my God.

A fowler’s snare is on all of his paths,

and hostility in the house of his God.

9 They have deeply corrupted themselves,

as in the days of Gibeah.

He will remember their iniquity.

He will punish them for their sins.

10 I found Israel like grapes in the wilderness.

I saw your fathers as the first ripe in the fig tree at its first season;

but they came to Baal Peor, and consecrated themselves to the shameful thing,

and became abominable like that which they loved.

11 As for Ephraim, their glory will fly away like a bird.

There will be no birth, no one with child, and no conception.

12 Though they bring up their children,

yet I will bereave them, so that not a man shall be left.

Indeed, woe also to them when I depart from them!

13 I have seen Ephraim, like Tyre, planted in a pleasant place;

but Ephraim will bring out his children to the murderer.

14 Give them—Yahweh what will you give?

Give them a miscarrying womb and dry breasts.

15 "All their wickedness is in Gilgal;

for there I hated them.

Because of the wickedness of their deeds, I will drive them out of my house!

I will love them no more.

All their princes are rebels.

16 Ephraim is struck.

Their root has dried up.

They will bear no fruit.

Even though they give birth, yet I will kill the beloved ones of their womb."

17 My God will cast them away, because they didn’t listen to him;

and they will be wanderers among the nations.