1 Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. Jumala, sinä jota ylistän, älä enää vaikene!

2 Minun vainoojani ovat avanneet suunsa, nuo jumalattomat ja petturit! He puhuvat minulle valheita.

3 Joka puolelta he sinkoavat ilkeitä sanoja ja hyökkäävät syyttä minua vastaan.

4 He palkitsevat ystävyyteni syytöksin. En ole tehnyt mitään pahaa!

5 He maksavat hyvän pahalla, ystävyyteni vihalla.

6 Pane ankara syyttäjä vastustajani kimppuun, pane armoton mies todistamaan häntä vastaan!

7 Kun hänen asiansa on oikeudessa, hänet tuomittakoon syylliseksi, hänen rukouksensakin katsottakoon pahaksi teoksi.

8 Vähiin jääkööt hänen elämänsä päivät, toinen ottakoon hänen työnsä ja toimensa.

9 Jääkööt hänen lapsensa orvoiksi, jääköön hänen vaimonsa leskeksi.

10 Joutukoot hänen lapsensa kerjuulle, mieron tielle kotinsa raunioilta.

11 Riistäköön koronkiskuri hänen omaisuutensa, ryöstäkööt vieraat hänen työnsä hedelmät.

12 Älköön kukaan osoittako hänelle armoa, älköön kukaan säälikö hänen orpoja lapsiaan.

13 Sammukoon hänen sukunsa, jo toisessa polvessa kadotkoon hänen nimensä.

14 Hänen isiensä synnit pysykööt Herran muistissa, hänen äitinsä rikkomukset älkööt unohtuko,

15 pysykööt ne aina Herran edessä. Hävittäköön Herra heidän muistonsa maan päältä!

16 Tuo mies ei ajatellutkaan tehdä hyvää. Hän vainosi köyhää ja avutonta, ajoi murtuneen ihmisen kuolemaan.

17 Hän syyti kirouksia - saakoon itse ne päälleen! Ketään hän ei siunannut - jääköön itse siunauksetta!

18 Kietokoon kirous hänet kuin vaate, menköön se hänen sisäänsä kuin vesi, hänen luihinsa kuin liukas öljy.

19 Olkoon se viittana hänen yllään, vyönä hänen lanteillaan.

20 Näin tehköön Herra niille, jotka minua syyttävät, niille, jotka puhuvat minusta pahaa.

21 Herra, minun Herrani, tule avukseni nimesi kunnian tähden! Sinä olet hyvä ja uskollinen, pelasta minut!

22 Minä olen köyhä ja avuton, sydämeni on haavoilla.

23 Minä katoan kuin väistyvä varjo, minut huitaistaan pois kuin heinäsirkka.

24 Polveni horjuvat paastoamisesta, olen pelkkää luuta ja nahkaa.

25 Vainoojani pilkkaavat minua, nyökyttelevät päätään, kun minut näkevät.

26 Auta minua, Herra, Jumalani! Sinä, joka olet uskollinen, pelasta minut!

27 Tulkoot he tuntemaan sinun kätesi voiman, saakoot tietää, että sinä, Herra, autat.

28 Kirotkoot vain -- sinä siunaat. Nouskoot minua vastaan -- heidän käy huonosti, mutta palvelijasi saa iloita.

29 Olkoon pilkka syyttäjieni vaatteena, häpeä heidän viittanaan.

30 Suureen ääneen minä kiitän Herraa, kansan keskellä minä häntä ylistän.

31 Hän seisoo sorretun vierellä ja pelastaa hänet niiden käsistä, jotka tahtovat hänet tuomita.

1 God of my praise, don’t remain silent,

2 for they have opened the mouth of the wicked and the mouth of deceit against me.

They have spoken to me with a lying tongue.

3 They have also surrounded me with words of hatred,

and fought against me without a cause.

4 In return for my love, they are my adversaries;

but I am in prayer.

5 They have rewarded me evil for good,

and hatred for my love.

6 Set a wicked man over him.

Let an adversary stand at his right hand.

7 When he is judged, let him come out guilty.

Let his prayer be turned into sin.

8 Let his days be few.

Let another take his office.

9 Let his children be fatherless,

and his wife a widow.

10 Let his children be wandering beggars.

Let them be sought from their ruins.

11 Let the creditor seize all that he has.

Let strangers plunder the fruit of his labor.

12 Let there be no one to extend kindness to him,

neither let there be anyone to have pity on his fatherless children.

13 Let his posterity be cut off.

In the generation following let their name be blotted out.

14 Let the iniquity of his fathers be remembered by Yahweh.

Don’t let the sin of his mother be blotted out.

15 Let them be before Yahweh continually,

that he may cut off their memory from the earth;

16 because he didn’t remember to show kindness,

but persecuted the poor and needy man,

the broken in heart, to kill them.

17 Yes, he loved cursing, and it came to him.

He didn’t delight in blessing, and it was far from him.

18 He clothed himself also with cursing as with his garment.

It came into his inward parts like water,

like oil into his bones.

19 Let it be to him as the clothing with which he covers himself,

for the belt that is always around him.

20 This is the reward of my adversaries from Yahweh,

of those who speak evil against my soul.

21 But deal with me, Yahweh the Lord, for your name’s sake,

because your loving kindness is good, deliver me;

22 for I am poor and needy.

My heart is wounded within me.

23 I fade away like an evening shadow.

I am shaken off like a locust.

24 My knees are weak through fasting.

My body is thin and lacks fat.

25 I have also become a reproach to them.

When they see me, they shake their head.

26 Help me, Yahweh, my God.

Save me according to your loving kindness;

27 that they may know that this is your hand;

that you, Yahweh, have done it.

28 They may curse, but you bless.

When they arise, they will be shamed,

but your servant shall rejoice.

29 Let my adversaries be clothed with dishonor.

Let them cover themselves with their own shame as with a robe.

30 I will give great thanks to Yahweh with my mouth.

Yes, I will praise him among the multitude.

31 For he will stand at the right hand of the needy,

to save him from those who judge his soul.