1 Asafin virsi. Jumala, miksi olet hylännyt meidät ainiaaksi, miksi vihasi hehkuu omaa laumaasi vastaan?

2 Muista kansaasi, jonka kauan sitten itsellesi ostit, jonka lunastit omaksesi, muista Siionin vuorta, asuinsijaasi.

3 Suuntaa askeleesi lohduttomille raunioille: vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössäsi.

4 Vihollisesi ovat riehuneet sinun pyhällä paikallasi, he ovat pystyttäneet sinne omat voitonmerkkinsä.

5 Kerran he olivat kirveillä kaataneet vuorten tiheät metsät,

6 ja nyt he kirvein ja kangin pirstoivat temppelin puuleikkaukset.

7 He sytyttivät sinun temppelisi tuleen, saastuttivat ja hävittivät maan tasalle sinun nimesi asunnon.

9 Emme ole enää nähneet ennusmerkkejä, meillä ei enää ole profeettoja, ei ketään, joka tietäisi, kuinka kauan tätä jatkuu.

10 Jumala, kuinka kauan vihollinen saa herjata, saako vihollinen häväistä nimeäsi iäti?

11 Miksi pidättelet kättäsi? Kohota oikea kätesi ja tee hävityksestä loppu!

12 Jumala, jo ammoisista ajoista sinä olet ollut kuninkaani, sinä teet suuria tekoja kaikkialla.

13 Sinä hämmensit voimallasi meren, sinä murskasit merihirviöiden päät.

14 Itsensä Leviatanin päät sinä musersit ja ruhon annoit petojen ruoaksi.

15 Sinä puhkaisit kuohumaan lähteet ja purot, sinä kuivasit ehtymättömät virrat.

16 Sinun on päivä ja sinun on yö, olet pannut paikoilleen auringon ja kuun.

17 Sinä olet määrännyt kaikki maan rajat, sinä olet luonut kesän ja talven.

18 Muista, Herra, että vihollinen on herjannut, että tuo mieletön kansa on häpäissyt nimeäsi.

19 Älä jätä petojen armoille niitä, jotka sinua ylistävät, säästä köyhien palvelijoittesi henki.

20 Älä unohda liittoasi, kun väkivalta pesii maan pimennoissa.

21 Älä salli sorretun kääntyä pois apua saamatta, kurja ja köyhä ylistäkööt sinun nimeäsi.

22 Nouse, Jumala! Tämä on sinun asiasi, vie se voittoon! Muista, että mielettömät pilkkaavat sinua kaiken päivää.

23 Kuule, miten vihollisesi huutavat, miten vastustajiesi raivo alati yltyy.

1 God, why have you rejected us forever?

Why does your anger smolder against the sheep of your pasture?

2 Remember your congregation, which you purchased of old,

which you have redeemed to be the tribe of your inheritance:

Mount Zion, in which you have lived.

3 Lift up your feet to the perpetual ruins,

all the evil that the enemy has done in the sanctuary.

4 Your adversaries have roared in the middle of your assembly.

They have set up their standards as signs.

5 They behaved like men wielding axes,

cutting through a thicket of trees.

6 Now they break all its carved work down with hatchet and hammers.

7 They have burned your sanctuary to the ground.

They have profaned the dwelling place of your Name.

8 They said in their heart, "We will crush them completely."

They have burned up all the places in the land where God was worshiped.

9 We see no miraculous signs.

There is no longer any prophet,

neither is there among us anyone who knows how long.

10 How long, God, shall the adversary reproach?

Shall the enemy blaspheme your name forever?

11 Why do you draw back your hand, even your right hand?

Take it from your chest and consume them!

12 Yet God is my King of old,

working salvation throughout the earth.

13 You divided the sea by your strength.

You broke the heads of the sea monsters in the waters.

14 You broke the heads of Leviathan in pieces.

You gave him as food to people and desert creatures.

15 You opened up spring and stream.

You dried up mighty rivers.

16 The day is yours, the night is also yours.

You have prepared the light and the sun.

17 You have set all the boundaries of the earth.

You have made summer and winter.

18 Remember this, that the enemy has mocked you, Yahweh.

Foolish people have blasphemed your name.

19 Don’t deliver the soul of your dove to wild beasts.

Don’t forget the life of your poor forever.

20 Honor your covenant,

for haunts of violence fill the dark places of the earth.

21 Don’t let the oppressed return ashamed.

Let the poor and needy praise your name.

22 Arise, God! Plead your own cause.

Remember how the foolish man mocks you all day.

23 Don’t forget the voice of your adversaries.

The tumult of those who rise up against you ascends continually.