1 Laulunjohtajalle. Jedutunin tapaan. Asafin psalmi. (H77:2)Minä rukoilen Jumalaa, huudan suureen ääneen, minä rukoilen Jumalaa, ja hän kuulee minua.

2 (H77:3)Ahdingossani minä etsin apua Herralta, hänen puoleensa kurottuu käteni öisinkin, hellittämättä. Kukaan muu ei voi minua lohduttaa.

3 (H77:4)Minä ajattelen Jumalaa ja olen levoton, minä mietin, ja tuska valtaa minut. (sela)

4 (H77:5)Sinä et anna silmieni ummistua, mieleni kuohuu, mutta pysyn vaiti.

5 (H77:6)Minä ajattelen muinaisia aikoja, muistelen menneitä vuosia.

6 (H77:7)Minä pohdin itsekseni kaiken yötä, ajatukset kiertävät päässäni.

7 (H77:8)Onko Herra hylännyt meidät ainiaaksi, eikö hän enää välitä meistä?

8 (H77:9)Onko hän iäksi evännyt laupeutensa, yhäkö hän vaikenee, polvesta polveen?

9 (H77:10)Onko Jumala unohtanut armonsa, vihassaan sulkenut sydämensä? (sela)

11 (H77:12)Minä muistelen tekojasi, Herra, muistan ihmeitä, joita muinoin teit.

12 (H77:13)Minä ajattelen kaikkia töitäsi, mietin sinun suuria tekojasi.

13 (H77:14)Jumala, pyhät ovat sinun tiesi. Ei ole sinun vertaistasi jumalaa.

14 (H77:15)Sinä olet Jumala, sinä teet ihmeitä, olet osoittanut voimasi kansojen vaiheissa.

15 (H77:16)Kätesi voimalla sinä vapautit oman kansasi, Jaakobin ja Joosefin heimon. (sela)

16 (H77:17)Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, syvyydet vavahtelivat.

17 (H77:18)Pilvet syöksivät vettä, ylhäällä jylisi ukkonen, tulinuolesi halkoivat taivasta.

18 (H77:19)Sinun vaunujesi pyörät ryskyivät, salamat valaisivat maanpiirin, maa vapisi ja järkkyi.

19 (H77:20)Meren halki kävi sinun tiesi, suurten vetten poikki sinun polkusi -- jalanjälkiäsi ei kukaan nähnyt.

20 (H77:21)Sinä johdatit kansaasi kuin paimen laumaansa, palvelijoinasi Mooses ja Aaron.

1 My cry goes to God!

Indeed, I cry to God for help,

and for him to listen to me.

2 In the day of my trouble I sought the Lord.

My hand was stretched out in the night, and didn’t get tired.

My soul refused to be comforted.

3 I remember God, and I groan.

I complain, and my spirit is overwhelmed. Selah.

4 You hold my eyelids open.

I am so troubled that I can’t speak.

5 I have considered the days of old,

the years of ancient times.

6 I remember my song in the night.

I consider in my own heart;

my spirit diligently inquires:

7 "Will the Lord reject us forever?

Will he be favorable no more?

8 Has his loving kindness vanished forever?

Does his promise fail for generations?

9 Has God forgotten to be gracious?

Has he, in anger, withheld his compassion?" Selah.

10 Then I thought, "I will appeal to this:

the years of the right hand of the Most High."

11 I will remember Yah’s deeds;

for I will remember your wonders of old.

12 I will also meditate on all your work,

and consider your doings.

13 Your way, God, is in the sanctuary.

What god is great like God?

14 You are the God who does wonders.

You have made your strength known among the peoples.

15 You have redeemed your people with your arm,

the sons of Jacob and Joseph. Selah.

16 The waters saw you, God.

The waters saw you, and they writhed.

The depths also convulsed.

17 The clouds poured out water.

The skies resounded with thunder.

Your arrows also flashed around.

18 The voice of your thunder was in the whirlwind.

The lightnings lit up the world.

The earth trembled and shook.

19 Your way was through the sea,

your paths through the great waters.

Your footsteps were not known.

20 You led your people like a flock,

by the hand of Moses and Aaron.