1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.

2 Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.

3 Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.

4 Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.

5 Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.

6 Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.

7 Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.

8 Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu.

9 Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.

10 Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.

11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.

12 Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.

13 Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!

14 Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio.

15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.

16 Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi.

17 Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.

18 Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.

19 Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.

20 Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen.

21 Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.

22 Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.

23 Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.

24 Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.

25 Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.

26 Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.

27 Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.

28 Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.

29 Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio.

30 Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.

31 Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.

32 Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.

1 Provérbios de Salomão: O filho sábio alegra a seu pai, mas o filho insensato é a tristeza de sua mãe.

2 Os tesouros da impiedade de nada aproveitam; mas a justiça livra da morte.

3 O Senhor não deixa o justo passar fome, mas rechaça a aspiração dos perversos.

4 O que trabalha com mão displicente empobrece, mas a mão dos diligentes enriquece.

5 O que ajunta no verão é filho ajuizado, mas o que dorme na sega é filho que envergonha.

6 Bênçãos há sobre a cabeça do justo, mas a violência cobre a boca dos perversos.

7 A memória do justo é abençoada, mas o nome dos perversos apodrecerá.

8 O sábio de coração aceita os mandamentos, mas o insensato de lábios ficará transtornado.

9 Quem anda em sinceridade, anda seguro; mas o que perverte os seus caminhos ficará conhecido.

10 O que acena com os olhos causa dores, e o tolo de lábios ficará transtornado.

11 A boca do justo é fonte de vida, mas a violência cobre a boca dos perversos.

12 O ódio excita contendas, mas o amor cobre todos os pecados.

13 Nos lábios do entendido se acha a sabedoria, mas a vara é para as costas do falto de doutrina.

14 Os sábios entesouram a sabedoria; mas a boca do tolo o aproxima da ruína.

15 Os bens do rico são a sua cidade forte, a pobreza dos pobres a sua ruína.

16 A obra do justo conduz à vida, o fruto do perverso, ao pecado.

17 O caminho para a vida é daquele que guarda a instrução, mas o que deixa a repreensão comete erro.

18 O que encobre o ódio tem lábios falsos, e o que divulga má fama é um insensato.

19 Na multidão de palavras não falta pecado, mas o que modera os seus lábios é sábio.

20 Prata escolhida é a língua do justo; o coração dos perversos é de nenhum valor.

21 Os lábios do justo apascentam a muitos, mas os tolos morrem por falta de entendimento.

22 A bênção do Senhor é que enriquece; e não traz consigo dores.

23 Para o tolo, o cometer desordem é divertimento; mas para o homem entendido é o ter sabedoria.

24 Aquilo que o perverso teme sobrevirá a ele, mas o desejo dos justos será concedido.

25 Como passa a tempestade, assim desaparece o perverso, mas o justo tem fundamento perpétuo.

26 Como vinagre para os dentes, como fumaça para os olhos, assim é o preguiçoso para aqueles que o mandam.

27 O temor do Senhor aumenta os dias, mas os perversos terão os anos da vida abreviados.

28 A esperança dos justos é alegria, mas a expectação dos perversos perecerá.

29 O caminho do Senhor é fortaleza para os retos, mas ruína para os que praticam a iniquidade.

30 O justo nunca jamais será abalado, mas os perversos não habitarão a terra.

31 A boca do justo jorra sabedoria, mas a língua da perversidade será cortada.

32 Os lábios do justo sabem o que agrada, mas a boca dos perversos, só perversidades.