1 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.

2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.

3 Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.

4 Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.

5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.

6 Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.

7 Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.

8 Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.

9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.

10 Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.

11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.

12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.

13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.

14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.

15 Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.

16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.

17 Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.

18 Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.

19 Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.

20 Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.

21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.

22 Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.

23 Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.

24 Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.

25 Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.

26 Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.

27 Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.

28 Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.

29 Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.

1 Melhor é o pobre que anda na sua integridade do que o perverso de lábios e tolo.

2 Assim como não é bom ficar a alma sem conhecimento, peca aquele que se apressa com seus pés.

3 A estultícia do homem perverterá o seu caminho, e o seu coração se irará contra o Senhor.

4 As riquezas granjeiam muitos amigos, mas ao pobre, o seu próprio amigo o deixa.

5 A falsa testemunha não ficará impune e o que respira mentiras não escapará.

6 Muitos se deixam acomodar pelos favores do príncipe, e cada um é amigo daquele que dá presentes.

7 Todos os irmãos do pobre o odeiam; quanto mais se afastarão dele os seus amigos! Corre após eles com palavras, que não servem de nada.

8 O que adquire entendimento ama a sua alma; o que cultiva a inteligência achará o bem.

9 A falsa testemunha não ficará impune; e o que profere mentiras perecerá.

10 Ao tolo não é certo gozar de deleites; quanto menos ao servo dominar sobre os príncipes!

11 A prudência do homem faz reter a sua ira, e é glória sua o passar por cima da transgressão.

12 Como o rugido do leão jovem é a indignação do rei, mas como o orvalho sobre a relva é a sua benevolência.

13 O filho insensato é uma desgraça para o pai, e um gotejar contínuo as contendas da mulher.

14 A casa e os bens são herança dos pais; porém do Senhor vem a esposa prudente.

15 A preguiça faz cair em profundo sono, e a alma indolente padecerá fome.

16 O que guardar o mandamento guardará a sua alma; porém o que desprezar os seus caminhos morrerá.

17 Ao Senhor empresta o que se compadece do pobre, ele lhe pagará o seu benefício.

18 Castiga o teu filho enquanto há esperança, mas não deixes que o teu ânimo se exalte até o matar.

19 O homem de grande indignação deve sofrer o dano; porque se tu o livrares ainda terás de tornar a fazê-lo.

20 Ouve o conselho, e recebe a correção, para que no fim sejas sábio.

21 Muitos propósitos há no coração do homem, porém o conselho do Senhor permanecerá.

22 O que o homem mais deseja é o que lhe faz bem; porém é melhor ser pobre do que mentiroso.

23 O temor do Senhor encaminha para a vida; aquele que o tem ficará satisfeito, e não o visitará mal nenhum.

24 O preguiçoso esconde a sua mão ao seio; e não tem disposição nem de torná-la à sua boca.

25 Açoita o escarnecedor, e o simples tomará aviso; repreende ao entendido, e aprenderá conhecimento.

26 O que aflige o seu pai, ou manda embora sua mãe, é filho que traz vergonha e desonra.

27 Filho meu, ouvindo a instrução, cessa de te desviares das palavras do conhecimento.

28 A testemunha ímpia escarnece do juízo, e a boca dos perversos devora a iniquidade.

29 Preparados estão os juízos para os escarnecedores, e os açoites para as costas dos tolos.