2 Ja peljätkööt ja vaviskoot teitä kaikki eläimet maan päällä ja kaikki taivaan linnut ja kaikki, jotka maassa matelevat, ja kaikki meren kalat; ne olkoot teidän valtaanne annetut.
3 Kaikki, mikä liikkuu ja elää, olkoon teille ravinnoksi; niinkuin minä olen antanut teille viheriäiset kasvit, niin minä annan teille myös tämän kaiken.
4 Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on.
5 Mutta teidän oman verenne minä kostan; jokaiselle eläimelle minä sen kostan, ja myöskin ihmisille minä kostan ihmisen sielun, toiselle toisen sielun.
6 Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä Jumala on tehnyt ihmisen kuvaksensa.
8 Ja Jumala puhui Nooalle ja hänen pojillensa, jotka olivat hänen kanssansa, sanoen:
10 ja kaikkien elävien olentojen kanssa, jotka luonanne ovat, lintujen, karjaeläinten ja kaikkien metsäeläinten kanssa, jotka luonanne ovat, kaikkien kanssa, jotka arkista lähtivät, kaikkien maan eläinten kanssa.
13 minä panen kaareni pilviin, ja se on oleva liiton merkkinä minun ja maan välillä.
14 Ja kun minä kokoan pilviä maan päälle ja kaari näkyy pilvissä,
15 muistan minä liittoni, joka on minun ja teidän ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, eikä vesi enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa.
18 Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin isä.
19 Nämä kolme ovat Nooan pojat, ja heistä kaikki maan asukkaat polveutuvat.
20 Ja Nooa oli peltomies ja ensimmäinen, joka istutti viinitarhan.
21 Mutta kun hän joi viiniä, niin hän juopui ja makasi alasti majassansa.
22 Ja Haam, Kanaanin isä, näki isänsä hävyn ja kertoi siitä molemmille veljillensä ulkona.
23 Niin Seem ja Jaafet ottivat vaipan ja panivat molemmat sen hartioilleen ja menivät selin sisään ja peittivät isänsä hävyn; ja heidän kasvonsa olivat käännetyt toisaalle, niin etteivät he nähneet isänsä häpyä.
24 Kun Nooa heräsi päihtymyksestänsä ja sai tietää, mitä hänen nuorin poikansa oli hänelle tehnyt,
28 Ja Nooa eli vedenpaisumuksen jälkeen kolmesataa viisikymmentä vuotta.
29 Niin Nooan koko ikä oli yhdeksänsataa viisikymmentä vuotta; sitten hän kuoli.
1 א ויברך אלהים את נח ואת בניו ויאמר להם פרו ורבו ומלאו את הארץ
2 ב ומוראכם וחתכם יהיה על כל חית הארץ ועל כל עוף השמים בכל אשר תרמש האדמה ובכל דגי הים בידכם נתנו
3 ג כל רמש אשר הוא חי לכם יהיה לאכלה כירק עשב נתתי לכם את כל
4 ד אך בשר בנפשו דמו לא תאכלו
5 ה ואך את דמכם לנפשתיכם אדרש מיד כל חיה אדרשנו ומיד האדם מיד איש אחיו--אדרש את נפש האדם
6 ו שפך דם האדם באדם דמו ישפך כי בצלם אלהים עשה את האדם
7 ז ואתם פרו ורבו שרצו בארץ ורבו בה {ס}
8 ח ויאמר אלהים אל נח ואל בניו אתו לאמר
9 ט ואני הנני מקים את בריתי אתכם ואת זרעכם אחריכם
10 י ואת כל נפש החיה אשר אתכם בעוף בבהמה ובכל חית הארץ אתכם מכל יצאי התבה לכל חית הארץ
11 יא והקמתי את בריתי אתכם ולא יכרת כל בשר עוד ממי המבול ולא יהיה עוד מבול לשחת הארץ
12 יב ויאמר אלהים זאת אות הברית אשר אני נתן ביני וביניכם ובין כל נפש חיה אשר אתכם--לדרת עולם
13 יג את קשתי נתתי בענן והיתה לאות ברית ביני ובין הארץ
14 יד והיה בענני ענן על הארץ ונראתה הקשת בענן
15 טו וזכרתי את בריתי אשר ביני וביניכם ובין כל נפש חיה בכל בשר ולא יהיה עוד המים למבול לשחת כל בשר
16 טז והיתה הקשת בענן וראיתיה לזכר ברית עולם בין אלהים ובין כל נפש חיה בכל בשר אשר על הארץ
17 יז ויאמר אלהים אל נח זאת אות הברית אשר הקמתי ביני ובין כל בשר אשר על הארץ {פ}
18 יח ויהיו בני נח היצאים מן התבה--שם וחם ויפת וחם הוא אבי כנען
19 יט שלשה אלה בני נח ומאלה נפצה כל הארץ
20 כ ויחל נח איש האדמה ויטע כרם
21 כא וישת מן היין וישכר ויתגל בתוך אהלה
22 כב וירא חם אבי כנען את ערות אביו ויגד לשני אחיו בחוץ
23 כג ויקח שם ויפת את השמלה וישימו על שכם שניהם וילכו אחרנית ויכסו את ערות אביהם ופניהם אחרנית וערות אביהם לא ראו
24 כד וייקץ נח מיינו וידע את אשר עשה לו בנו הקטן
25 כה ויאמר ארור כנען עבד עבדים יהיה לאחיו
26 כו ויאמר ברוך יהוה אלהי שם ויהי כנען עבד למו
27 כז יפת אלהים ליפת וישכן באהלי שם ויהי כנען עבד למו
28 כח ויחי נח אחר המבול שלש מאות שנה וחמשים שנה
29 כט ויהיו כל ימי נח תשע מאות שנה וחמשים שנה וימת {פ}