1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4 Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7 Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19 Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24 Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
1 א טוב פת חרבה ושלוה-בה-- מבית מלא זבחי-ריב br
2 ב עבד-משכיל--ימשל בבן מביש ובתוך אחים יחלק נחלה br
3 ג מצרף לכסף וכור לזהב ובחן לבות יהוה br
4 ד מרע מקשיב על-שפת-און שקר מזין על-לשון הות br
5 ה לעג לרש חרף עשהו שמח לאיד לא ינקה br
6 ו עטרת זקנים בני בנים ותפארת בנים אבותם br
7 ז לא-נאוה לנבל שפת-יתר אף כי-לנדיב שפת-שקר br
8 ח אבן-חן השחד בעיני בעליו אל-כל-אשר יפנה ישכיל br
9 ט מכסה-פשע מבקש אהבה ושנה בדבר מפריד אלוף br
10 י תחת גערה במבין-- מהכות כסיל מאה br
11 יא אך-מרי יבקש-רע ומלאך אכזרי ישלח-בו br
12 יב פגוש דב שכול באיש ואל-כסיל באולתו br
13 יג משיב רעה תחת טובה-- לא-תמיש (תמוש) רעה מביתו br
14 יד פוטר מים ראשית מדון ולפני התגלע הריב נטוש br
15 טו מצדיק רשע ומרשיע צדיק-- תועבת יהוה גם-שניהם br
16 טז למה-זה מחיר ביד-כסיל-- לקנות חכמה ולב-אין br
17 יז בכל-עת אהב הרע ואח לצרה יולד br
18 יח אדם חסר-לב תוקע כף ערב ערבה לפני רעהו br
19 יט אהב פשע אהב מצה מגביה פתחו מבקש-שבר br
20 כ עקש-לב לא ימצא-טוב ונהפך בלשונו יפול ברעה br
21 כא ילד כסיל לתוגה לו ולא-ישמח אבי נבל br
22 כב לב שמח ייטיב גהה ורוח נכאה תיבש-גרם br
23 כג שחד מחק רשע יקח-- להטות ארחות משפט br
24 כד את-פני מבין חכמה ועיני כסיל בקצה-ארץ br
25 כה כעס לאביו בן כסיל וממר ליולדתו br
26 כו גם ענוש לצדיק לא-טוב-- להכות נדיבים על-ישר br
27 כז חושך אמריו יודע דעת וקר- (יקר-) רוח איש תבונה br
28 כח גם אויל מחריש חכם יחשב אטם שפתיו נבון