1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. (H49:2) Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,
2 (H49:3) sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.
3 (H49:4) Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.
4 (H49:5) Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.
5 (H49:6) Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?
6 (H49:7) He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.
7 (H49:8) Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.
8 (H49:9) Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,
9 (H49:10) että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.
10 (H49:11) Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.
11 (H49:12) He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.
12 (H49:13) Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
13 (H49:14) Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. Sela.
14 (H49:15) Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa.
15 (H49:16) Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. Sela.
16 (H49:17) Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.
17 (H49:18) Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.
18 (H49:19) Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,
19 (H49:20) täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.
20 (H49:21) Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
1 א למנצח לבני-קרח מזמור br
2 ב שמעו-זאת כל-העמים האזינו כל-ישבי חלד br
3 ג גם-בני אדם גם-בני-איש-- יחד עשיר ואביון br
4 ד פי ידבר חכמות והגות לבי תבונות br
5 ה אטה למשל אזני אפתח בכנור חידתי br
6 ו למה אירא בימי רע-- עון עקבי יסובני br
7 ז הבטחים על-חילם וברב עשרם יתהללו br
8 ח אח--לא פדה יפדה איש לא-יתן לאלהים כפרו br
9 ט ויקר פדיון נפשם וחדל לעולם br
10 י ויחי-עוד לנצח לא יראה השחת br
11 יא כי יראה חכמים ימותו-- יחד כסיל ובער יאבדו br ועזבו לאחרים חילם br
12 יב קרבם בתימו לעולם-- משכנתם לדור ודר br קראו בשמותם עלי אדמות br
13 יג ואדם ביקר בל-ילין נמשל כבהמות נדמו br
14 יד זה דרכם כסל למו ואחריהם בפיהם ירצו סלה br
15 טו כצאן לשאול שתו-- מות ירעם br וירדו בם ישרים לבקר--וצירם (וצורם) לבלות שאול מזבל לו br
16 טז אך-אלהים--יפדה נפשי מיד-שאול כי יקחני סלה br
17 יז אל-תירא כי-יעשר איש כי-ירבה כבוד ביתו br
18 יח כי לא במותו יקח הכל לא-ירד אחריו כבודו br
19 יט כי-נפשו בחייו יברך ויודך כי-תיטיב לך br
20 כ תבוא עד-דור אבותיו עד-נצח לא יראו-אור br [ (Psalms 49:21) כא אדם ביקר ולא יבין נמשל כבהמות נדמו ]