1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. (H49:2) Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,
2 (H49:3) sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.
3 (H49:4) Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.
4 (H49:5) Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.
5 (H49:6) Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?
6 (H49:7) He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.
7 (H49:8) Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.
8 (H49:9) Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,
9 (H49:10) että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.
10 (H49:11) Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.
11 (H49:12) He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.
12 (H49:13) Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
13 (H49:14) Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. Sela.
14 (H49:15) Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa.
15 (H49:16) Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. Sela.
16 (H49:17) Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.
17 (H49:18) Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.
18 (H49:19) Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,
19 (H49:20) täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.
20 (H49:21) Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
1 Alamoth. To the chief music-maker. Of the sons of Korah. A Psalm.
2 \49:1\Give attention to this, all you peoples; let your ears be open, all you who are living in the world.
3 \49:2\High and low together, the poor, and those who have wealth.
4 \49:3\From my mouth will come words of wisdom; and in the thoughts of my heart will be knowledge.
5 \49:4\I will put my teaching into a story; I will make my dark sayings clear with music.
6 \49:5\What cause have I for fear in the days of evil, when the evil-doing of those who are working for my downfall is round about me?
7 \49:6\Even of those whose faith is in their wealth, and whose hearts are lifted up because of their stores.
8 \49:7\Truly, no man may get back his soul for a price, or give to God the payment for himself;
9 \49:8\(Because it takes a great price to keep his soul from death, and man is not able to give it.)
10 \49:9\So that he might have eternal life, and never see the underworld.
11 \49:10\For he sees that wise men come to their end, and foolish persons of low behaviour come to destruction together, letting their wealth go to others.
12 \49:11\The place of the dead is their house for ever, and their resting-place through all generations; those who come after them give their names to their lands.
13 \49:12\But man, like the animals, does not go on for ever; he comes to an end like the beasts.
14 \49:13\This is the way of the foolish; their silver is for those who come after them, and their children get the pleasure of their gold. (Selah.)
15 \49:14\Death will give them their food like sheep; the underworld is their fate and they will go down into it; their flesh is food for worms; their form is wasted away; the underworld is their resting-place for ever.
16 \49:15\But God will get back my soul; for he will take me from the power of death. (Selah.)
17 \49:16\Have no fear when wealth comes to a man, and the glory of his house is increased;
18 \49:17\For at his death, he will take nothing away; his glory will not go down after him.
19 \49:18\Though he might have pride in his soul in his life-time, and men will give you praise if you do well for yourself,
20 \49:19\He will go to the generation of his fathers; he will not see the light again.
21 \49:20\Man, like the animals, does not go on for ever; he comes to an end like the beasts.