1 (H39:4) Tiedätkö sinä vuorikauristen poikimisajat, valvotko peurojen synnytyskipuja?

2 (H39:5) Lasketko, milloin niiden kuukaudet täyttyvät, ja tiedätkö ajan, milloin ne poikivat?

3 (H39:6) Ne painautuvat maahan, saavat ilmoille sikiönsä ja vapautuvat synnytystuskistaan.

4 (H39:7) Niiden vasikat vahvistuvat, kasvavat kedolla; ne lähtevät tiehensä eivätkä enää palaja.

5 (H39:8) Kuka on laskenut villiaasin vapaaksi, kuka irroittanut metsäaasin siteet,

6 (H39:9) sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksi ja suola-aron asuinsijaksi?

7 (H39:10) Se nauraa kaupungin kohinalle, ajajan huutoa se ei kuule;

8 (H39:11) se tähystelee vuorilta laiduntansa ja etsii kaikkea vihantaa.

9 (H39:12) Taipuuko villihärkä sinua palvelemaan, ja yöpyykö se sinun seimesi ääreen?

10 (H39:13) Voitko ohjaksilla pakottaa villihärän vaolle, tahi äestääkö se laaksonpohjia sinua seuraten?

11 (H39:14) Voitko siihen luottaa, siksi että sen voima on suuri, voitko jättää sen haltuun työsi hedelmät?

12 (H39:15) Voitko uskoa, että se palajaa ja kokoaa viljasi sinun puimatantereellesi?

13 (H39:16) Kamelikurjen siipi lepattaa iloisesti, mutta asuuko sen sulissa ja höyhenissä haikaran hellyys?

14 (H39:17) Se jättää munansa maahan, hiekalle helteen haudottaviksi.

15 (H39:18) Ei se ajattele, että jalka voi ne särkeä ja metsän eläimet polkea ne rikki.

16 (H39:19) Se on tyly poikasilleen, niinkuin ne eivät olisikaan sen omia; hukkaan menee sen vaiva, mutta ei se sitä pelkää.

17 (H39:20) Sillä Jumala on jättänyt sen viisautta vaille ja tehnyt sen ymmärryksestä osattomaksi.

18 (H39:21) Kun se kiitää ilmaa piesten, nauraa se hevoselle ja ratsumiehelle.

19 (H39:22) Sinäkö annat hevoselle voiman, puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?

20 (H39:23) Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan? Sen uljas korskunta on peljättävä.

21 (H39:24) Se kuopii lakeutta ja iloitsee, lähtee voimalla asevarustuksia vastaan.

22 (H39:25) Se nauraa pelolle, ei säiky eikä väisty miekan edestä.

23 (H39:26) Sen yllä kalisee viini, välkähtää keihäs ja peitsi.

24 (H39:27) Käy jyrinä ja jytinä, kun se laukaten taivalta ahmii; ei mikään sitä pidätä sotatorven pauhatessa.

25 (H39:28) Milloin ikinä sotatorvi soi, hirnuu se: iihaha! Jo kaukaa se vainuaa taistelun, päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon.

26 (H39:29) Sinunko ymmärryksesi voimasta jalohaukka kohoaa korkealle, levittää siipensä kohti etelää?

27 (H39:30) Tahi sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälle ja tekee pesänsä korkeuteen?

28 (H39:31) Kalliolla se asuu ja yöpyy, kallion kärjellä, vuorilinnassaan.

29 (H39:32) Sieltä se tähystelee saalista; kauas katsovat sen silmät.

1 山 巖 間 的 野 山 羊 幾 時 生 產 、 你 知 道 麼 . 母 鹿 下 犢 之 期 你 能 察 定 麼 .

2 他 們 懷 胎 的 月 數 、 你 能 數 算 麼 . 他 們 幾 時 生 產 你 能 曉 得 麼 .

3 他 們 屈 身 、 將 子 生 下 、 就 除 掉 疼 痛 。

4 這 子 漸 漸 肥 壯 、 在 荒 野 長 大 、 去 而 不 回 。

5 誰 放 野 驢 出 去 自 由 . 誰 解 開 快 驢 的 繩 索 。

6 我 使 曠 野 作 他 的 住 處 、 使 鹹 地 當 他 的 居 所 。

7 他 嗤 笑 城 內 的 喧 嚷 、 不 聽 趕 牲 口 的 喝 聲 。

8 遍 山 是 他 的 草 場 . 他 尋 找 各 樣 青 綠 之 物 。

9 野 牛 豈 肯 服 事 你 . 豈 肯 住 在 你 的 槽 旁 。

10 你 豈 能 用 套 繩 將 野 牛 籠 在 犁 溝 之 間 . 他 豈 肯 隨 你 耙 山 谷 之 地 。

11 豈 可 因 他 的 力 大 、 就 倚 靠 他 、 豈 可 把 你 的 工 交 給 他 作 麼 。

12 豈 可 信 靠 他 把 你 的 糧 食 運 到 家 、 又 收 聚 你 禾 場 上 的 穀 麼 。

13 鴕 鳥 的 翅 膀 歡 然 搧 展 、 豈 是 顯 慈 愛 的 翎 毛 和 羽 毛 麼 。

14 因 他 把 蛋 留 在 地 上 、 在 塵 土 中 、 使 得 溫 暖 .

15 卻 想 不 到 被 腳 踹 碎 、 或 被 野 獸 踐 踏 。

16 他 忍 心 待 雛 、 似 乎 不 是 自 己 的 . 雖 然 徒 受 勞 苦 、 也 不 為 雛 懼 怕 .

17 因 為   神 使 他 沒 有 智 慧 、 也 未 將 悟 性 賜 給 他 。

18 他 幾 時 挺 身 展 開 翅 膀 、 就 嗤 笑 馬 和 騎 馬 的 人 。

19 馬 的 大 力 是 你 所 賜 的 麼 . 他 頸 項 上 挓 莎 的 跂 、 是 你 給 他 披 上 的 麼 .

20 是 你 叫 他 跳 躍 像 蝗 蟲 麼 . 他 噴 氣 之 威 使 人 驚 惶 。

21 他 在 谷 中 刨 地 、 自 喜 其 力 . 他 出 去 迎 接 佩 帶 兵 器 的 人 。

22 他 嗤 笑 可 怕 的 事 、 並 不 驚 惶 、 也 不 因 刀 劍 退 回 。

23 箭 袋 和 發 亮 的 槍 、 並 短 槍 、 在 他 身 上 錚 錚 有 聲 。

24 他 發 猛 烈 的 怒 氣 將 地 吞 下 . 一 聽 角 聲 就 不 耐 站 立 。

25 角 每 發 聲 、 他 說 、 呵 哈 . 他 從 遠 處 聞 著 戰 氣 、 又 聽 見 軍 長 大 發 雷 聲 、 和 兵 丁 吶 喊 。

26 鷹 雀 飛 翔 、 展 開 翅 膀 、 一 直 向 南 、 豈 是 藉 你 的 智 慧 麼 。

27 大 鷹 上 騰 、 在 高 處 搭 窩 、 豈 是 聽 你 的 吩 咐 麼 。

28 他 住 在 山 巖 、 以 山 峰 和 堅 固 之 所 為 家 .

29 從 那 裡 窺 看 食 物 、 眼 睛 遠 遠 觀 望 。

30 他 的 雛 也 咂 血 . 被 殺 的 人 在 那 裡 、 他 也 在 那 裡 。