1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.

2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.

3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.

4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.

5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,

6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.

7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.

8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,

9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.

10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.

12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.

13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.

14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:

16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,

17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.

18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,

19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.

20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.

21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,

22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.

24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.

25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.

26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.

27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.

28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.

29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.

30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.

31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.

32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.

33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.

34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;

35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.

36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.

37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.

38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.

39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.

40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.

41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.

42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.

43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.

44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,

45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!

1 Célébrez l'Eternel, invoquez son Nom, faites connaître parmi les peuples ses exploits.

2 Chantez-lui, psalmodiez-lui, parlez de toutes ses merveilles.

3 Glorifiez-vous du Nom de sa sainteté, [et] que le cœur de ceux qui cherchent l'Eternel se réjouisse.

4 Recherchez l'Eternel, et sa force; cherchez continuellement sa face.

5 Souvenez-vous de ses merveilles qu'il a faites, de ses miracles, et des jugements de sa bouche.

6 La postérité d'Abraham sont ses serviteurs; les enfants de Jacob sont ses élus;

7 Il est l'Eternel notre Dieu; ses jugements sont sur toute la terre.

8 Il s'est souvenu à toujours de son alliance, de la parole qu'il a commandée en mille générations;

9 Du traité qu'il a fait avec Abraham, et du serment qu'il a fait à Isaac,

10 Lequel il a ratifié pour être une ordonnance à Jacob, [et] à Israël [pour] être une alliance éternelle;

11 En disant : je te donnerai le pays de Canaan, pour le lot de ton héritage;

12 Encore qu'ils fussent un petit nombre de gens, et qu'ils y séjournassent peu de temps comme étrangers.

13 Car ils allaient de nation en nation, et d'un Royaume vers un autre peuple.

14 Il ne souffrit pas qu'aucun les opprimât : et il a même châtié des Rois pour l'amour d'eux.

15 [Disant] : Ne touchez point à mes Oints, et ne faites point de mal à mes Prophètes.

16 Il appela aussi la famine sur la terre, [et] rompit tout le bâton du pain.

17 Il envoya un personnage devant eux; Joseph fut vendu pour esclave.

18 On lui enserra les pieds en des ceps, sa personne fut mise aux fers.

19 Jusqu’au temps que sa parole fût venue, et que la parole de l'Eternel l'eût éprouvé.

20 Le Roi envoya, et on le relâcha; le dominateur des peuples [envoya], et on le délia.

21 Il l'établit pour maître sur sa maison, et pour dominateur sur tout son domaine;

22 Pour soumettre les principaux à ses désirs, et pour instruire ses Anciens.

23 Puis Israël entra en Egypte, et Jacob séjourna au pays de Cam.

24 Et l'[Eternel] fit extrêmement multiplier son peuple, et le rendit plus puissant que ceux qui l'opprimaient.

25 Il changea leur cœur, de sorte qu'ils eurent son peuple en haine, jusques à conspirer contre ses serviteurs.

26 Il envoya Moïse son serviteur, [et] Aaron, qu'il avait élu.

27 [Lesquels] accomplirent sur eux les prodiges, et les miracles qu'ils avaient eu charge de faire dans le pays de Cam.

28 Il envoya les ténèbres, et fit obscurcir [l'air]; et ils ne furent point rebelles à ses ordres.

29 Il convertit leurs eaux en sang, et fit mourir leurs poissons.

30 Leur terre produisit en abondance des grenouilles, jusqu’au dedans des cabinets de leurs Rois.

31 Il parla, et une mêlée de bêtes vint, et des poux sur tout leur pays.

32 Il fit que leurs pluies furent de la grêle, [et] qu'il y eut sur leur terre un feu flamboyant.

33 Il frappa leurs vignes, et leurs figuiers, et il brisa les arbres de leur pays.

34 Il commanda, et les sauterelles vinrent, et des hurebecs sans nombre;

35 Qui broutèrent toute l'herbe en leur pays, et qui dévorèrent le fruit de leur terroir.

36 Et il frappa tout premier-né dans leur pays, qui étaient les prémices de toute leur vigueur.

37 Puis il les tira dehors avec de l'or et de l'argent, et il n'y eut aucun qui chancelât parmi ses Tribus.

38 L'Egypte se réjouit à leur départ; car la peur qu'ils avaient d'eux, les avait saisis.

39 Il étendit la nuée pour couverture, et le feu pour éclairer la nuit.

40 [Le peuple] demanda, et il fit venir des cailles, et il les rassasia du pain des cieux.

41 Il ouvrit le rocher, et les eaux en coulèrent; et coururent par les lieux secs, [comme] une rivière.

42 Car il se souvint de la parole de sa sainteté, laquelle il avait donnée à Abraham son serviteur.

43 Et il tira dehors son peuple avec allégresse, et ses élus avec chant de joie.

44 Il leur donna les pays des nations, et ils possédèrent le fruit du travail des peuples.

45 Afin qu'ils gardassent ses statuts, et qu'ils observassent ses lois. Louez l'Eternel.