1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. (H140:2) Päästä minut, Herra, pahoista ihmisistä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä,

2 (H140:3) jotka ajattelevat sydämessään pahaa ja joka päivä yllyttävät sotaan.

3 (H140:4) He hiovat kielensä niinkuin käärmeet, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla. Sela.

4 (H140:5) Suojaa minut, Herra, jumalattomien käsiltä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä, jotka tahtovat saada minun jalkani lankeamaan.

5 (H140:6) Nuo ylpeät virittävät minulle ansoja ja pauloja, levittävät verkkoja minun tielleni, asettavat minulle pyydyksiä. Sela.

7 (H140:8) Herra, Herra, sinä minun väkevä apuni, sinä suojaat minun pääni taistelun päivänä.

8 (H140:9) Herra, älä salli, mitä jumalattomat haluavat, älä anna heidän aikeittensa onnistua; muutoin he ylvästelevät. Sela.

9 (H140:10) Sattukoon minun saartajaini omaan päähän onnettomuus, jota heidän huulensa hankkivat.

10 (H140:11) Tulkoon tulisia hiiliä heidän päällensä; hän syösköön heidät tuleen, vesivirtoihin, joista he älkööt nousko.

11 (H140:12) Kielevä mies ei ole pysyvä maassa; väkivaltaista ajaa onnettomuus ja iskee iskemistään.

12 (H140:13) Minä tiedän, että Herra ajaa kurjan asiaa, hankkii köyhille oikeuden.

13 (H140:14) Totisesti, vanhurskaat saavat kiittää sinun nimeäsi, ja oikeamieliset saavat asua sinun kasvojesi edessä.

1 Dem Vorsänger. Ein Psalm Davids.

2 Errette mich, HERR, von den bösen Menschen; vor den Gewalttätigen bewahre mich!

3 Denn sie haben Böses im Sinn und erregen täglich Streit.

4 Sie spitzen ihre Zunge wie eine Schlange, Otterngift ist unter ihren Lippen. (Pause.)

5 Bewahre mich, HERR, vor den Händen des Gottlosen, behüte mich vor dem gewalttätigen Menschen, der mich zu Fall bringen will!

6 Die Stolzen legen mir Fallen und Schlingen, sie spannen ein Netz aus neben dem Weg; sie haben mir Fallstricke gelegt. (Pause.)

7 Ich aber sage zum HERRN: Du bist mein Gott; HERR, vernimm die Stimme meines Flehens!

8 O HERR, mein Gott, du bist meine mächtige Hilfe; du schützest mein Haupt am Tage der Schlacht!

9 HERR, gib dem Gottlosen nicht, was er will; laß seinen Anschlag nicht gelingen! (Pause.)

10 Erheben sie das Haupt rings um mich her, so komme das Unheil ihrer Lippen über sie selbst!

11 Feuerglut falle auf sie! Ins Feuer stürze er sie, in Wassertiefen, daß sie nicht mehr aufstehn!

12 Der Verleumder wird nicht bestehen im Lande; den frechen Menschen wird das Unglück verfolgen bis zu seinem Untergang!

13 Ich weiß, daß der HERR des Elenden Sache führen und dem Armen Recht schaffen wird.

14 Ja, die Gerechten werden deinen Namen preisen und die Redlichen vor deinem Angesicht wohnen!