2 (H59:3) Pelasta minut pahantekijöistä, vapahda minut murhamiehistä.

3 (H59:4) Sillä katso, he väijyvät minun henkeäni; julmurit kokoontuvat minua vastaan, vaikka en ole rikkonut enkä syntiä tehnyt, Herra.

4 (H59:5) Ilman minun syytäni he juoksevat ja hankkiutuvat; heräjä, käy minua kohtaamaan ja katso.

5 (H59:6) Ja sinä, Herra, Jumala Sebaot, Israelin Jumala, heräjä kostamaan kaikille pakanoille. Älä säästä ketään uskotonta väärintekijää. Sela.

6 (H59:7) He tulevat ehtoolla, ulvovat kuin koirat ja kiertävät kaupunkia.

8 (H59:9) Mutta sinä, Herra, naurat heille, sinä pidät kaikkia pakanoita pilkkanasi.

9 (H59:10) Sinä, minun väkevyyteni, sinusta minä otan vaarin, sillä Jumala on minun linnani.

10 (H59:11) Minun armollinen Jumalani käy minua kohden, Jumala antaa minun nähdä iloni vihollisistani.

11 (H59:12) Älä heitä tapa, ettei minun kansani sitä unhottaisi. Saata voimallasi heidät harhailemaan ja syökse heidät maahan, Herra, meidän kilpemme.

12 (H59:13) Minkä he huulillaan puhuvat, sen he suullaan syntiä tekevät. Joutukoot he ylpeydessään kiinni kirousten ja valheiden tähden, joita he puhuvat.

13 (H59:14) Hävitä heidät vihassasi, hävitä olemattomiin, ja tietäkööt he, että Jumala hallitsee Jaakobissa, maan ääriin saakka. Sela.

14 (H59:15) He tulevat ehtoolla, ulvovat kuin koirat ja kiertävät kaupunkia.

15 (H59:16) He harhailevat ruuan haussa; elleivät tule ravituiksi, he murisevat.

16 (H59:17) Mutta minä veisaan sinun väkevyydestäsi ja riemuitsen aamulla sinun armostasi, sillä sinä olet minun linnani ja pakopaikkani minun hätäni päivänä.

17 (H59:18) Sinä, minun väkevyyteni, sinulle minä veisaan kiitosta, sillä Jumala on minun linnani ja minun armollinen Jumalani.

1 Dem Vorsänger. »Verdirb nicht.« Eine Denkschrift von David; als Saul das Haus bewachen ließ, um ihn zu töten.

2 Mein Gott, errette mich von meinen Feinden, befreie mich von meinen Widersachern!

3 Errette mich von den Übeltätern und hilf mir von den Blutgierigen!

4 Denn siehe, sie lauern auf mein Leben, Starke sammeln sich wider mich, o HERR, ohne mein Verschulden und ohne daß ich gefehlt.

5 Gegen einen Unschuldigen laufen und rüsten sie sich; mache dich auf, komm mir entgegen und siehe darein!

6 Ja, du, HERR, Gott der Heerscharen, Gott Israels, mache dich auf, alle Heiden heimzusuchen, schone keinen der ruchlosen Verräter! (Pause.)

7 Sie kommen jeden Abend, heulen wie die Hunde und laufen in der Stadt herum.

8 Siehe, ihr Mund sprudelt Böses, Schwerter sind auf ihren Lippen; denn sie denken: »Wer hört es?«

9 Aber du, HERR, lachst ihrer, du spottest aller Heiden.

10 Meine Stärke, auf dich gebe ich acht; denn Gott ist meine hohe Burg.

11 Mein Gott wird mir entgegenkommen mit seiner Gnade; Gott wird mich meine Lust sehen lassen an meinen Feinden.

12 Töte sie nicht, sonst hat es mein Volk bald wieder vergessen; vertreibe sie durch deine Macht und stürze sie, Herr, unser Schild!

13 Das Wort ihres Mundes ist nichts als Sünde, sie verstricken sich in ihrem Übermut, in den Flüchen, die sie ausstoßen, und in den Lügen, die sie erzählen.

14 Vertilge sie im Zorn, vertilge sie gänzlich, damit man innewerde, daß Gott in Jakob herrscht bis an die Enden der Erde! (Pause.)

15 Dann sollen sie am Abend wiederkommen, heulen wie die Hunde und umherlaufen in der Stadt;

16 sie sollen umherirren nach Speise, wenn sie keine Nahrung und kein Obdach finden!

17 Ich aber will deine Macht besingen und alle Morgen deine Gnade rühmen, daß du mir zur Zuflucht geworden bist, zum Schutz am Tage der Not.

18 Ich will dir singen, meine Stärke; denn du bist meine Zuflucht, mein gnädiger Gott!