1 Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.
2 Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
3 Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
4 Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
5 Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
6 Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
7 Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
9 Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
10 Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
11 Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
12 Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
13 Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
14 Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
15 Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
16 Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
17 Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
18 Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
19 Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
20 Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
21 Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
22 Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
23 Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
24 Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
25 Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
26 Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
27 Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
28 Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.
1 Aquele que ama a correção ama a ciência, mas o que detesta a reprimenda é um insensato.
2 O homem de bem alcança a benevolência do Senhor; o Senhor condena o homem que premedita o mal.
3 Não se firma o homem pela impiedade, mas a raiz dos justos não será abalada.
4 Uma mulher virtuosa é a coroa de seu marido, mas a insolente é como a cárie nos seus ossos.
5 Os pensamentos dos justos são cheios de retidão; as tramas dos perversos são cheias de dolo.
6 As palavras dos ímpios são ciladas mortíferas, enquanto a boca dos justos os salva.
7 Transtornados, os ímpios não subsistirão, mas a casa dos justos permanecerá firme.
8 Avalia-se um homem segundo a sua inteligência, mas o perverso de coração incorrerá em desprezo.
9 Mais vale um homem humilde, que tem um servo, que o jactancioso, que não tem o que comer.
10 O justo cuida das necessidades do seu gado, mas cruéis são as entranhas do ímpio.
11 Quem cultiva sua terra será saciado de pão; quem procura as futilidades é um insensato.
12 O ímpio cobiça o laço do perverso, mas a raiz do justo produz fruto.
13 No pecado dos lábios há uma cilada funesta, mas o justo livra-se da angústia.
14 O homem se farta com o fruto de sua boca; cada qual recebe a recompensa da obra de suas mãos.
15 Ao insensato parece reto seu caminho, enquanto o sábio ouve os conselhos.
16 O louco mostra logo a sua irritação; o circunspecto dissimula o ultraje.
17 O homem sincero anuncia a justiça; a testemunha falsa profere mentira.
18 O falador fere com golpes de espada; a língua dos sábios, porém, cura.
19 Os lábios sinceros permanecem sempre constantes; a língua mentirosa dura como um abrir e fechar de olhos.
20 No coração dos que tramam males há engano; a alegria está naqueles que dão conselhos de paz.
21 Ao justo nenhum mal pode abater, mas os maus enchem-se de tristezas.
22 Os lábios mentirosos são abominação para o Senhor, mas os que procedem com fidelidade agradam-lhe.
23 O homem prudente oculta sua sabedoria; o coração dos insensatos proclama sua própria loucura.
24 A mão diligente dominará; a mão preguiçosa torna-se tributária.
25 A aflição no coração do homem o deprime; uma boa palavra restitui-lhe a alegria.
26 O justo guia seu companheiro, mas o caminho dos ímpios os perde.
27 O indolente não assa o que caçou; um homem diligente, porém, é um tesouro valioso.
28 A vida está na vereda da justiça; o caminho do ódio, porém, conduz à morte.