1 Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois. (H34:2) Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.

2 (H34:3) Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.

3 (H34:4) Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.

4 (H34:5) Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.

5 (H34:6) Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.

6 (H34:7) Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.

7 (H34:8) Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.

8 (H34:9) Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!

9 (H34:10) Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.

10 (H34:11) Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.

11 (H34:12) Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.

12 (H34:13) Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:

13 (H34:14) varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;

14 (H34:15) vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.

15 (H34:16) Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.

16 (H34:17) Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.

17 (H34:18) Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.

18 (H34:19) Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.

19 (H34:20) Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.

20 (H34:21) Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.

21 (H34:22) Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.

22 (H34:23) Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.

1 De Davi. Quando simulou alienação na presença de Abimelec e, despedido por ele, partiu. Bendirei continuamente ao Senhor, seu louvor não deixará meus lábios.

2 Glorie-se a minha alma no Senhor; ouçam-me os humildes, e se alegrem.

3 Glorificai comigo ao Senhor, juntos exaltemos o seu nome.

4 Procurei o Senhor e ele me atendeu, livrou-me de todos os temores.

5 Olhai para ele a fim de vos alegrardes, e não se cobrir de vergonha o vosso rosto.

6 Vede, este miserável clamou e o Senhor o ouviu, de todas as angústias o livrou.

7 O anjo do Senhor acampa em redor dos que o temem, e os salva.

8 Provai e vede como o Senhor é bom, feliz o homem que se refugia junto dele.

9 Reverenciai o Senhor, vós, seus fiéis, porque nada falta àqueles que o temem.

10 Os poderosos empobrecem e passam fome, mas aos que buscam o Senhor nada lhes falta.

11 Vinde, meus filhos, ouvi-me: eu vos ensinarei o temor do Senhor.

12 Qual é o homem que ama a vida, e deseja longos dias para gozar de felicidade?

13 Guarda tua língua do mal, e teus lábios das palavras enganosas.

14 Aparta-te do mal e faze o bem, busca a paz e vai ao seu encalço.

15 Os olhos do Senhor estão voltados para os justos, e seus ouvidos atentos aos seus clamores.

16 O Senhor volta a sua face irritada contra os que fazem o mal, para apagar da terra a lembrança deles.

17 Apenas clamaram os justos, o Senhor os atendeu e os livrou de todas as suas angústias.

18 O Senhor está perto dos contritos de coração, e salva os que têm o espírito abatido.

19 São numerosas as tribulações do justo, mas de todas o livra o Senhor.

20 Ele protege cada um de seus ossos, nem um só deles será quebrado.

21 A malícia do ímpio o leva à morte, e os que odeiam o justo serão castigados.

22 O Senhor livra a alma de seus servos; não será punido quem a ele se acolhe.