2 (H22:3) Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.

3 (H22:4) Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.

4 (H22:5) Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.

5 (H22:6) He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.

6 (H22:7) Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.

7 (H22:8) Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:

9 (H22:10) Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;

10 (H22:11) sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.

11 (H22:12) Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.

12 (H22:13) Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,

13 (H22:14) avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.

14 (H22:15) Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.

15 (H22:16) Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.

16 (H22:17) Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.

17 (H22:18) Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;

18 (H22:19) he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.

19 (H22:20) Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.

20 (H22:21) Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.

21 (H22:22) Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.

22 (H22:23) Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.

23 (H22:24) Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.

24 (H22:25) Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.

25 (H22:26) Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.

26 (H22:27) Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.

27 (H22:28) Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;

28 (H22:29) sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.

29 (H22:30) Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.

30 (H22:31) Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.

31 (H22:32) He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.

1 My God, my God, why have you forsaken me?

Why are you so far from helping me, and from the words of my groaning?

2 My God, I cry in the daytime, but you don’t answer;

in the night season, and am not silent.

3 But you are holy,

you who inhabit the praises of Israel.

4 Our fathers trusted in you.

They trusted, and you delivered them.

5 They cried to you, and were delivered.

They trusted in you, and were not disappointed.

6 But I am a worm, and no man;

a reproach of men, and despised by the people.

7 All those who see me mock me.

They insult me with their lips. They shake their heads, saying,

8 "He trusts in Yahweh.

Let him deliver him.

Let him rescue him, since he delights in him."

9 But you brought me out of the womb.

You made me trust while at my mother’s breasts.

10 I was thrown on you from my mother’s womb.

You are my God since my mother bore me.

11 Don’t be far from me, for trouble is near.

For there is no one to help.

12 Many bulls have surrounded me.

Strong bulls of Bashan have encircled me.

13 They open their mouths wide against me,

lions tearing prey and roaring.

14 I am poured out like water.

All my bones are out of joint.

My heart is like wax.

It is melted within me.

15 My strength is dried up like a potsherd.

My tongue sticks to the roof of my mouth.

You have brought me into the dust of death.

16 For dogs have surrounded me.

A company of evildoers have enclosed me.

They have pierced my hands and feet.

17 I can count all of my bones.

They look and stare at me.

18 They divide my garments among them.

They cast lots for my clothing.

19 But don’t be far off, Yahweh.

You are my help. Hurry to help me!

20 Deliver my soul from the sword,

my precious life from the power of the dog.

21 Save me from the lion’s mouth!

Yes, you have rescued me from the horns of the wild oxen.

22 I will declare your name to my brothers.

Among the assembly, I will praise you.

23 You who fear Yahweh, praise him!

All you descendants of Jacob, glorify him!

Stand in awe of him, all you descendants of Israel!

24 For he has not despised nor abhorred the affliction of the afflicted,

Neither has he hidden his face from him;

but when he cried to him, he heard.

25 My praise of you comes in the great assembly.

I will pay my vows before those who fear him.

26 The humble shall eat and be satisfied.

They shall praise Yahweh who seek after him.

Let your hearts live forever.

27 All the ends of the earth shall remember and turn to Yahweh.

All the relatives of the nations shall worship before you.

28 For the kingdom is Yahweh’s.

He is the ruler over the nations.

29 All the rich ones of the earth shall eat and worship.

All those who go down to the dust shall bow before him,

even he who can’t keep his soul alive.

30 Posterity shall serve him.

Future generations shall be told about the Lord.

31 They shall come and shall declare his righteousness to a people that shall be born,

for he has done it.