2 (H69:3) Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.

3 (H69:4) Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.

4 (H69:5) Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.

5 (H69:6) Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.

6 (H69:7) Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.

7 (H69:8) Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni.

8 (H69:9) Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille.

9 (H69:10) Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.

10 (H69:11) Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.

11 (H69:12) Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.

12 (H69:13) Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat.

13 (H69:14) Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.

14 (H69:15) Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.

15 (H69:16) Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.

16 (H69:17) Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.

17 (H69:18) Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle.

18 (H69:19) Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden.

19 (H69:20) Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.

20 (H69:21) Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.

21 (H69:22) Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.

22 (H69:23) Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille.

23 (H69:24) Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.

24 (H69:25) Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.

25 (H69:26) Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko.

26 (H69:27) Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.

27 (H69:28) Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.

28 (H69:29) Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.

29 (H69:30) Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,

30 (H69:31) niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä.

31 (H69:32) Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.

32 (H69:33) Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa.

33 (H69:34) Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa.

34 (H69:35) Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.

35 (H69:36) Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.

36 (H69:37) Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.

1 Save me, God,

for the waters have come up to my neck!

2 I sink in deep mire, where there is no foothold.

I have come into deep waters, where the floods overflow me.

3 I am weary with my crying.

My throat is dry.

My eyes fail looking for my God.

4 Those who hate me without a cause are more than the hairs of my head.

Those who want to cut me off, being my enemies wrongfully, are mighty.

I have to restore what I didn’t take away.

5 God, you know my foolishness.

My sins aren’t hidden from you.

6 Don’t let those who wait for you be shamed through me, Lord Yahweh of Armies.

Don’t let those who seek you be brought to dishonor through me, God of Israel.

7 Because for your sake, I have borne reproach.

Shame has covered my face.

8 I have become a stranger to my brothers,

an alien to my mother’s children.

9 For the zeal of your house consumes me.

The reproaches of those who reproach you have fallen on me.

10 When I wept and I fasted,

that was to my reproach.

11 When I made sackcloth my clothing,

I became a byword to them.

12 Those who sit in the gate talk about me.

I am the song of the drunkards.

13 But as for me, my prayer is to you, Yahweh, in an acceptable time.

God, in the abundance of your loving kindness, answer me in the truth of your salvation.

14 Deliver me out of the mire, and don’t let me sink.

Let me be delivered from those who hate me, and out of the deep waters.

15 Don’t let the flood waters overwhelm me,

neither let the deep swallow me up.

Don’t let the pit shut its mouth on me.

16 Answer me, Yahweh, for your loving kindness is good.

According to the multitude of your tender mercies, turn to me.

17 Don’t hide your face from your servant,

for I am in distress.

Answer me speedily!

18 Draw near to my soul and redeem it.

Ransom me because of my enemies.

19 You know my reproach, my shame, and my dishonor.

My adversaries are all before you.

20 Reproach has broken my heart, and I am full of heaviness.

I looked for some to take pity, but there was none;

for comforters, but I found none.

21 They also gave me poison for my food.

In my thirst, they gave me vinegar to drink.

22 Let their table before them become a snare.

May it become a retribution and a trap.

23 Let their eyes be darkened, so that they can’t see.

Let their backs be continually bent.

24 Pour out your indignation on them.

Let the fierceness of your anger overtake them.

25 Let their habitation be desolate.

Let no one dwell in their tents.

26 For they persecute him whom you have wounded.

They tell of the sorrow of those whom you have hurt.

27 Charge them with crime upon crime.

Don’t let them come into your righteousness.

28 Let them be blotted out of the book of life,

and not be written with the righteous.

29 But I am in pain and distress.

Let your salvation, God, protect me.

30 I will praise the name of God with a song,

and will magnify him with thanksgiving.

31 It will please Yahweh better than an ox,

or a bull that has horns and hoofs.

32 The humble have seen it, and are glad.

You who seek after God, let your heart live.

33 For Yahweh hears the needy,

and doesn’t despise his captive people.

34 Let heaven and earth praise him;

the seas, and everything that moves therein!

35 For God will save Zion, and build the cities of Judah.

They shall settle there, and own it.

36 The children also of his servants shall inherit it.

Those who love his name shall dwell therein.