1 Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niinkuin hengellisille, vaan niinkuin lihallisille, niinkuin pienille lapsille Kristuksessa.

2 Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä;

3 olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?

5 Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekin antanut.

6 Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun.

7 Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa.

8 Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; kuitenkin on kumpikin saava oman palkkansa oman työnsä mukaan.

9 Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus.

10 Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa.

11 Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.

12 Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,

13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.

14 Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan;

15 mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.

16 Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?

17 Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette.

18 Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.

21 Älköön siis kukaan kerskatko ihmisistä; sillä kaikki on teidän,

22 teidän on Paavali ja Apollos ja Keefas, teidän on maailma ja elämä ja kuolema, nykyiset ja tulevaiset, kaikki on teidän.

23 Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan.

1 And I, brethren, was not able to speak to you as to spiritual, but as to fleshly -- as to babes in Christ;

2 with milk I fed you, and not with meat, for ye were not yet able, but not even yet are ye now able,

3 for yet ye are fleshly, for where [there is] among you envying, and strife, and divisions, are ye not fleshly, and in the manner of men do walk?

4 for when one may say, `I, indeed, am of Paul;` and another, `I -- of Apollos;` are ye not fleshly?

5 Who, then, is Paul, and who Apollos, but ministrants through whom ye did believe, and to each as the Lord gave?

6 I planted, Apollos watered, but God was giving growth;

7 so that neither is he who is planting anything, nor he who is watering, but He who is giving growth -- God;

8 and he who is planting and he who is watering are one, and each his own reward shall receive, according to his own labour,

9 for of God we are fellow-workmen; God`s tillage, God`s building ye are.

10 According to the grace of God that was given to me, as a wise master-builder, a foundation I have laid, and another doth build on [it],

11 for other foundation no one is able to lay except that which is laid, which is Jesus the Christ;

12 and if any one doth build upon this foundation gold, silver, precious stones, wood, hay, straw --

13 of each the work shall become manifest, for the day shall declare [it], because in fire it is revealed, and the work of each, what kind it is, the fire shall prove;

14 if of any one the work doth remain that he built on [it], a wage he shall receive;

15 if of any the work is burned up, he shall suffer loss; and himself shall be saved, but so as through fire.

16 have ye not known that ye are a sanctuary of God, and the Spirit of God doth dwell in you?

17 if any one the sanctuary of God doth waste, him shall God waste; for the sanctuary of God is holy, the which ye are.

18 Let no one deceive himself; if any one doth seem to be wise among you in this age -- let him become a fool, that he may become wise,

19 for the wisdom of this world is foolishness with God, for it hath been written, `Who is taking the wise in their craftiness;`

20 and again, `The Lord doth know the reasonings of the wise, that they are vain.`

21 So then, let no one glory in men, for all things are yours,

22 whether Paul, or Apollos, or Cephas, or the world, or life, or death, or things present, or things about to be -- all are yours,

23 and ye [are] Christ`s, and Christ [is] God`s.