2 Niin Hiskia käänsi kasvonsa seinään päin ja rukoili Herraa
4 Mutta Jesajalle tuli tämä Herran sana:
6 ja minä pelastan sinut ja tämän kaupungin Assurin kuninkaan käsistä ja varjelen tätä kaupunkia.
7 Ja tämä on oleva sinulle merkkinä Herralta siitä, että Herra tekee, mitä on sanonut:
9 Hiskian, Juudan kuninkaan, kirjoittama laulu, kun hän oli ollut sairaana ja toipunut taudistansa:
11 Minä sanoin: En saa minä enää nähdä Herraa, Herraa elävien maassa, en enää ihmisiä katsella manalan asukasten joukossa.
12 Minun majani puretaan ja viedään minulta pois niinkuin paimenen teltta; olen kutonut loppuun elämäni, niinkuin kankuri kankaansa, minut leikataan irti loimentutkaimista. Ennenkuin päivä yöksi muuttuu, sinä teet minusta lopun.
13 Minä viihdyttelin itseäni aamuun asti-niinkuin leijona hän murskaa kaikki minun luuni; ennenkuin päivä yöksi muuttuu, sinä teet minusta lopun.
14 Niinkuin pääskynen, niinkuin kurki minä kuikutan, minä kujerran kuin kyyhkynen; hiueten katsovat minun silmäni korkeuteen: Herra, minulla on ahdistus, puolusta minua.
15 Mitä nyt sanonkaan? Hän lupasi minulle ja täytti myös: minä vaellan hiljaisesti kaikki elämäni vuodet sieluni murheen tähden.
16 Herra, tämänkaltaiset ovat elämäksi, ja niissä on koko minun henkeni elämä. Sinä teet minut terveeksi; anna minun elää.
17 Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe: sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa.
18 Sillä ei tuonela sinua kiitä, ei kuolema sinua ylistä; eivät hautaan vaipuneet pane sinun totuuteesi toivoansa.
19 Elävät, elävät sinua kiittävät, niinkuin minä tänä päivänä; isä ilmoittaa lapsillensa sinun totuutesi.
21 Ja Jesaja käski tuoda viikunakakkua ja hautoa paisetta, että hän tulisi terveeksi.
1 In those days hath Hezekiah been sick unto death, and come in unto him doth Isaiah son of Amoz, the prophet, and saith unto him, `Thus said Jehovah: Give a charge to thy house, for thou [art] dying, and dost not live.`
2 And Hezekiah turneth round his face unto the wall, and prayeth unto Jehovah,
3 and saith, `I pray thee, O Jehovah, remember, I pray Thee, how I have walked habitually before Thee in truth, and with a perfect heart, and that which [is] good in thine eyes I have done;` and Hezekiah weepeth -- a great weeping.
4 And a word of Jehovah is unto Isaiah, saying,
5 Go, and thou hast said to Hezekiah, Thus said Jehovah, God of David thy father, `I have heard thy prayer, I have seen thy tear, lo, I am adding to thy days fifteen years,
6 and out of the hand of the king of Asshur I deliver thee and this city, and have covered over this city.
7 And this [is] to thee the sign from Jehovah, that Jehovah doth this thing that He hath spoken.
8 Lo, I am bringing back the shadow of the degrees that it hath gone down on the degrees of Ahaz, by the sun, backward ten degrees:` and the sun turneth back ten degrees in the degrees that it had gone down.
9 A writing of Hezekiah king of Judah concerning his being sick, when he reviveth from his sickness:
10 `I -- I said in the cutting off of my days, I go in to the gates of Sheol, I have numbered the remnant of mine years.
11 I said, I do not see Jah -- Jah! In the land of the living, I do not behold man any more, With the inhabitants of the world.
12 My sojourning hath departed, And been removed from me as a shepherd`s tent, I have drawn together, as a weaver, my life, By weakness it cutteth me off, From day unto night Thou dost end me.
13 I have set [Him] till morning as a lion, So doth He break all my bones, From day unto night Thou dost end me.
14 As a crane -- a swallow -- so I chatter, I mourn as a dove, Drawn up have been mine eyes on high, O Jehovah, oppression [is] on me, be my surety.
15 -- What do I say? seeing He said to me, And He Himself hath wrought, I go softly all my years for the bitterness of my soul.
16 Lord, by these do [men] live, And by all in them [is] the life of my spirit, And Thou savest me, make me also to live,
17 Lo, to peace He changed for me bitterness, And Thou hast delighted in my soul without corruption, For Thou hast cast behind Thy back all my sins.
18 For Sheol doth not confess Thee, Death doth not praise Thee, Those going down to the pit hope not for Thy truth.
19 The living, the living, he doth confess Thee.
20 Like myself to-day -- a father to sons Doth make known of Thy faithfulness, O Jehovah -- to save me: And my songs we sing all days of our lives In the house of Jehovah.`
21 And Isaiah saith, `Let them take a bunch of figs, and plaster over the ulcer, and he liveth.`
22 And Hezekiah saith, `What [is] the sign that I go up to the house of Jehovah!`