2 Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.

3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.

4 Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.

6 Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.

8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.

9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.

10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

12 Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne.

13 Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.

14 Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,

15 niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.

16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

17 Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.

19 Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken näiden sanain tähden.

22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi.

23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.

26 Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani.

27 Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.

28 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.

29 Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.

31 Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet.

35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli-ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin-

36 niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?

37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.

39 Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä.

40 Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.

42 Ja monet siellä uskoivat häneen.

1 `Verily, verily, I say to you, He who is not entering through the door to the fold of the sheep, but is going up from another side, that one is a thief and a robber;

2 and he who is entering through the door is shepherd of the sheep;

3 to this one the doorkeeper doth open, and the sheep hear his voice, and his own sheep he doth call by name, and doth lead them forth;

4 and when his own sheep he may put forth, before them he goeth on, and the sheep follow him, because they have known his voice;

5 and a stranger they will not follow, but will flee from him, because they have not known the voice of strangers.`

6 This similitude spake Jesus to them, and they knew not what the things were that he was speaking to them;

7 Jesus said therefore again to them, `Verily, verily, I say to you -- I am the door of the sheep;

8 all, as many as came before me, are thieves and robbers, but the sheep did not hear them;

9 I am the door, through me if any one may come in, he shall be saved, and he shall come in, and go out, and find pasture.

10 `The thief doth not come, except that he may steal, and kill, and destroy; I came that they may have life, and may have [it] abundantly.

11 `I am the good shepherd; the good shepherd his life layeth down for the sheep;

12 and the hireling, and not being a shepherd, whose own the sheep are not, doth behold the wolf coming, and doth leave the sheep, and doth flee; and the wolf catcheth them, and scattereth the sheep;

13 and the hireling doth flee because he is an hireling, and is not caring for the sheep.

14 `I am the good shepherd, and I know my [sheep], and am known by mine,

15 according as the Father doth know me, and I know the Father, and my life I lay down for the sheep,

16 and other sheep I have that are not of this fold, these also it behoveth me to bring, and my voice they will hear, and there shall become one flock -- one shepherd.

17 `Because of this doth the Father love me, because I lay down my life, that again I may take it;

18 no one doth take it from me, but I lay it down of myself; authority I have to lay it down, and authority I have again to take it; this command I received from my Father.`

19 Therefore, again, there came a division among the Jews, because of these words,

20 and many of them said, `He hath a demon, and is mad, why do ye hear him?`

21 others said, `These sayings are not those of a demoniac; is a demon able blind men`s eyes to open?`

22 And the dedication in Jerusalem came, and it was winter,

23 and Jesus was walking in the temple, in the porch of Solomon,

24 the Jews, therefore, came round about him, and said to him, `Till when our soul dost thou hold in suspense? if thou art the Christ, tell us freely.`

25 Jesus answered them, `I told you, and ye do not believe; the works that I do in the name of my Father, these testify concerning me;

26 but ye do not believe, for ye are not of my sheep,

27 according as I said to you: My sheep my voice do hear, and I know them, and they follow me,

28 and life age-during I give to them, and they shall not perish -- to the age, and no one shall pluck them out of my hand;

29 my Father, who hath given to me, is greater than all, and no one is able to pluck out of the hand of my Father;

30 I and the Father are one.`

31 Therefore, again, did the Jews take up stones that they may stone him;

32 Jesus answered them, `Many good works did I shew you from my Father; because of which work of them do ye stone me?`

33 The Jews answered him, saying, `For a good work we do not stone thee, but for evil speaking, and because thou, being a man, dost make thyself God.`

34 Jesus answered them, `Is it not having been written in your law: I said, ye are gods?

35 if them he did call gods unto whom the word of God came, (and the Writing is not able to be broken,)

36 of him whom the Father did sanctify, and send to the world, do ye say -- Thou speakest evil, because I said, Son of God I am?

37 if I do not the works of my Father, do not believe me;

38 and if I do, even if me ye may not believe, the works believe, that ye may know and may believe that in me [is] the Father, and I in Him.`

39 Therefore were they seeking again to seize him, and he went forth out of their hand,

40 and went away again to the other side of the Jordan, to the place where John was at first baptizing, and remained there,

41 and many came unto him, and said -- `John, indeed, did no sign, and all things, as many as John said about this one were true;`

42 and many did believe in him there.