1 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
3 Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
4 Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
6 Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
7 Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
8 Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
10 Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
15 Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
17 Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
18 Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
19 Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
20 Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
23 Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
24 Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
25 Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
26 Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
27 Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
28 Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
29 Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.
1 Better [is] the poor walking in his integrity, Than the perverse [in] his lips, who [is] a fool.
2 Also, without knowledge the soul [is] not good, And the hasty in feet is sinning.
3 The folly of man perverteth his way, And against Jehovah is his heart wroth.
4 Wealth addeth many friends, And the poor from his neighbour is separated.
5 A false witness is not acquitted, Whoso breatheth out lies is not delivered.
6 Many entreat the face of the noble, And all have made friendship to a man of gifts.
7 All the brethren of the poor have hated him, Surely also his friends have been far from him, He is pursuing words -- they are not!
8 Whoso is getting heart is loving his soul, He is keeping understanding to find good.
9 A false witness is not acquitted, And whoso breatheth out lies perisheth.
10 Luxury is not comely for a fool, Much less for a servant to rule among princes.
11 The wisdom of a man hath deferred his anger, And his glory [is] to pass over transgression.
12 The wrath of a king [is] a growl as of a young lion, And as dew on the herb his good-will.
13 A calamity to his father [is] a foolish son, And the contentions of a wife [are] a continual dropping.
14 House and wealth [are] the inheritance of fathers, And from Jehovah [is] an understanding wife.
15 Sloth causeth deep sleep to fall, And an indolent soul doth hunger.
16 Whoso is keeping the command is keeping his soul, Whoso is despising His ways dieth.
17 Whoso is lending [to] Jehovah is favouring the poor, And his deed He repayeth to him.
18 Chastise thy son, for there is hope, And to put him to death lift not up thy soul.
19 A man of great wrath is bearing punishment, For, if thou dost deliver, yet again thou dost add.
20 Hear counsel and receive instruction, So that thou art wise in thy latter end.
21 Many [are] the purposes in a man`s heart, And the counsel of Jehovah it standeth.
22 The desirableness of a man [is] his kindness, And better [is] the poor than a liar.
23 The fear of Jehovah [is] to life, And satisfied he remaineth -- he is not charged with evil.
24 The slothful hath hidden his hand in a dish, Even unto his mouth he bringeth it not back.
25 A scorner smite, and the simple acts prudently, And give reproof to the intelligent, He understandeth knowledge.
26 Whoso is spoiling a father causeth a mother to flee, A son causing shame, and bringing confusion.
27 Cease, my son, to hear instruction -- To err from sayings of knowledge.
28 A worthless witness scorneth judgment, And the mouth of the wicked swalloweth iniquity.
29 Judgments have been prepared for scorners, And stripes for the back of fools!