1 Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.

2 Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.

3 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.

4 Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.

5 Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä; henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy.

6 Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.

7 Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.

8 Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.

9 Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.

10 Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora ja loppuu riita ja häväistys.

11 Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.

12 Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään.

14 Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen.

15 Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.

16 Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.

17 Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani.

18 Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi; olkoot ne kaikki huulillasi valmiina.

19 Että Herra olisi sinun turvanasi, siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua.

20 Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut, antanut neuvoja ja tietoa,

21 opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja, että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.

22 Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen, äläkä polje kurjaa portissa,

23 sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen.

24 Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,

25 että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.

26 Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.

27 Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!

28 Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.

29 Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.

1 A name is chosen rather than much wealth, Than silver and than gold -- good grace.

2 Rich and poor have met together, The Maker of them all [is] Jehovah.

3 The prudent hath seen the evil, and is hidden, And the simple have passed on, and are punished.

4 The end of humility [is] the fear of Jehovah, Riches, and honour, and life.

5 Thorns -- snares [are] in the way of the perverse, Whoso is keeping his soul is far from them.

6 Give instruction to a youth about his way, Even when he is old he turneth not from it.

7 The rich over the poor ruleth, And a servant [is] the borrower to the lender.

8 Whoso is sowing perverseness reapeth sorrow, And the rod of his anger weareth out.

9 The good of eye -- he is blessed, For he hath given of his bread to the poor.

10 Cast out a scorner -- and contention goeth out, And strife and shame cease.

11 Whoso is loving cleanness of heart, Grace [are] his lips, a king [is] his friend.

12 The eyes of Jehovah have kept knowledge, And He overthroweth the words of the treacherous.

13 The slothful hath said, `A lion [is] without, In the midst of the broad places I am slain.`

14 A deep pit [is] the mouth of strange women, The abhorred of Jehovah falleth there.

15 Folly is bound up in the heart of a youth, The rod of chastisement putteth it far from him.

16 He is oppressing the poor to multiply to him, He is giving to the rich -- only to want.

17 Incline thine ear, and hear words of the wise, And thy heart set to my knowledge,

18 For they are pleasant when thou dost keep them in thy heart, They are prepared together for thy lips.

19 That thy trust may be in Jehovah, I caused thee to know to-day, even thou.

20 Have I not written to thee three times With counsels and knowledge?

21 To cause thee to know the certainty of sayings of truth, To return sayings of truth to those sending thee.

22 Rob not the poor because he [is] poor, And bruise not the afflicted in the gate.

23 For Jehovah pleadeth their cause, And hath spoiled the soul of their spoilers.

24 Shew not thyself friendly with an angry man, And with a man of fury go not in,

25 Lest thou learn his paths, And have received a snare to thy soul.

26 Be not thou among those striking hands, Among sureties [for] burdens.

27 If thou hast nothing to pay, Why doth he take thy bed from under thee?

28 Remove not a border of olden times, That thy fathers have made.

29 Hast thou seen a man speedy in his business? Before kings he doth station himself, He stations not himself before obscure men!