1 Miksi, Herra, seisot niin kaukana, miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?

2 Jumalattomien ylpeyden tähden kurja kärsii, takertuu heidän punomiinsa juoniin.

3 Sillä jumalaton kerskaa omista himoistansa, ja kiskuri kiroaa, pilkkaa Herraa.

5 Hänen hankkeensa menestyvät joka aika. Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä; kaikille vastustajilleen hän hymähtää.

7 Hänen suunsa on täynnä kirousta, petosta, sortoa; tuho ja turmio on hänen kielensä alla.

8 Kylien vaiheilla hän istuu väijyksissä, hän murhaa salaa syyttömän. Hänen silmänsä vaanivat onnetonta.

9 Kätkössään hän väijyy, niinkuin leijona pensaikossa, hän väijyy hyökätäksensä kurjan kimppuun; hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa.

10 Hän kyyristyy, painautuu maahan, ja onnettomat joutuvat hänen kynsiinsä.

12 Nouse, Herra, kohota kätesi, Jumala! Älä unhota kurjia.

14 Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan, ja sinä otat sen oman kätesi huomaan; sinulle onneton uskoo asiansa, sinä olet orpojen auttaja.

15 Murskaa jumalattoman käsivarsi ja kosta pahan jumalattomuus, niin ettei häntä enää löydetä.

16 Herra on kuningas ainiaan ja iankaikkisesti; hävinneet ovat pakanat hänen maastansa.

17 Sinä kuulet nöyrien halajamisen, Herra, sinä vahvistat heidän sydämensä, sinä teroitat korvasi,

18 auttaaksesi orvon ja sorretun oikeuteensa, ettei ihminen, joka maasta on, enää saisi kauhua aikaan.

1 Why, Jehovah, dost Thou stand at a distance? Thou dost hide in times of adversity,

2 Through the pride of the wicked, Is the poor inflamed, They are caught in devices that they devised.

3 Because the wicked hath boasted Of the desire of his soul, And a dishonest gainer he hath blessed, He hath despised Jehovah.

4 The wicked according to the height of his face, inquireth not. `God is not!` [are] all his devices.

5 Pain do his ways at all times, On high [are] Thy judgments before him, All his adversaries -- he puffeth at them.

6 He hath said in his heart, `I am not moved,` To generation and generation not in evil.

7 Of oaths his mouth is full, And deceits, and fraud: Under his tongue [is] perverseness and iniquity,

8 He doth sit in an ambush of the villages, In secret places he doth slay the innocent. His eyes for the afflicted watch secretly,

9 He lieth in wait in a secret place, as a lion in a covert. He lieth in wait to catch the poor, He catcheth the poor, drawing him into his net.

10 He is bruised -- he boweth down, Fallen by his mighty ones hath the afflicted.

11 He said in his heart, `God hath forgotten, He hath hid His face, He hath never seen.`

12 Arise, O Jehovah! O God, lift up Thy hand! Forget not the humble.

13 Wherefore hath the wicked despised God? He hath said in his heart, `It is not required.`

14 Thou hast seen, For Thou perverseness and anger beholdest; By giving into Thy hand, On Thee doth the afflicted leave [it], Of the fatherless Thou hast been an helper.

15 Break the arm of the wicked and the evil, Seek out his wickedness, find none;

16 Jehovah [is] king to the age, and for ever, The nations have perished out of His land!

17 The desire of the humble Thou hast heard, O Jehovah. Thou preparest their heart; Thou causest Thine ear to attend,

18 To judge the fatherless and bruised: He addeth no more to oppress -- man of the earth!