1 Nämä ovat Daavidin viimeiset sanat: -- Näin sanoo Daavid, Iisain poika, näin sanoo mies, jonka Korkein on korottanut, Jaakobin Jumalan voideltu, hän, jota Israelin laulut ylistävät:
2 Herran henki puhuu minun kauttani, hänen sanansa on minun kielelläni.
5 Eikö näin ole Jumalan edessä minun sukuni laita? Hän on solminut kanssani ikuisen liiton, hyvin säädetyn, kestävän ja lujan. Mikä on minulle avuksi ja mitä toivon, sen kaiken hän sallii menestyä.
6 Mutta kelvottomat ovat kuin ohdakkeet, jotka viskataan pois, joita kukaan ei ota käteensä.
7 Niihin kosketaan vain raudalla ja keihäänvarrella. Tulenliekeissä ne poltetaan.
8 Nämä ovat Daavidin parhaiden soturien nimet: Hakmonilainen Isboset, kolmesta suurimmasta soturista ensimmäinen. Hänen raivoisa sotakirveensä kaatoi yhdellä kertaa kahdeksansataa miestä.
9 Seuraava oli ahoahilainen Eleasar, Dodon poika, joka hänkin kuului kolmen suurimman soturin joukkoon. Hän oli Daavidin mukana Pas-Dammimissa, jonne filistealaiset olivat kokoontuneet sotaretkellään. Kun israelilaiset lähtivät pakoon,
10 hän pysyi paikallaan ja surmasi filistealaisia, kunnes hänen kätensä meni tunnottomaksi ja kouristui kiinni miekkaan. Herra antoi sinä päivänä suuren voiton, ja kun sotilaat palasivat Eleasarin luo, he pääsivät suoraan ryöstämään kaatuneita.
11 Seuraava oli hararilainen Samma, Agen poika. Filistealaiset olivat kokoontuneet Lehiin, jossa oli virnaa kasvava pelto. Israelilaiset pakenivat filistealaisten tieltä,
12 mutta Samma asettui keskelle peltoa, puolusti sitä ja löi filistealaiset. Näin Herra antoi suuren voiton.
13 Kolmenkymmenen päällikön joukosta lähti kerran kolme Daavidin luo vuoristoon, Adullamin luolalle. Filistealaisten joukko oli silloin leirissä Refaiminlaaksossa.
14 Daavid oli turvapaikassaan vuorilla, ja filistealaisilla oli etuvartionsa Betlehemissä.
16 Nuo kolme soturia tunkeutuivat silloin filistealaisten leiriin, ammensivat Betlehemin porttikaivosta vettä ja toivat sen Daavidille. Mutta hän ei tahtonutkaan juoda, vaan vuodatti veden uhriksi Herralle.
18 Abisai, Serujan poika ja Joabin veli, oli noiden kolmenkymmenen päällikkö. Hänen raivoisa keihäänsä kaatoi kolmesataa miestä, ja hänet mainittiin kolmen suurimman soturin rinnalla.
19 Noiden kolmenkymmenen joukossa hän oli maineikkain, ja hän oli heidän päällikkönsä, mutta kolmelle suurimmalle soturille hän ei vetänyt vertoja.
20 Benaja, Jojadan poika Kabseelista, oli mahtava mies ja teki monia urotöitä. Hän surmasi kaksi moabilaista urhoa, ja kerran lumituiskun aikana hän laskeutui vesisäiliöön ja tappoi siellä leijonan.
21 Hän surmasi myös erään isokokoisen egyptiläisen. Tällä oli kädessään keihäs, ja Benaja meni sauva kädessä häntä vastaan, tempasi häneltä keihään ja tappoi hänet sillä.
22 Tällaisia tekoja teki Benaja, Jojadan poika, ja hänet mainittiin kolmen suurimman soturin rinnalla.
23 Noiden kolmenkymmenen joukossa hän oli maineikkaimpia, mutta kolmelle suurimmalle soturille hän ei vetänyt vertoja. Daavid asetti hänet henkivartiostonsa päälliköksi.
24 Noiden kolmenkymmenen joukossa oli myös Asael, Joabin veli, sekä betlehemiläinen Elhanan, Dodon poika,
25 harodilainen Samma, harodilainen Elika,
26 peletiläinen Heles, tekoalainen Ira, Ikkesin poika,
27 anatotilainen Abieser, husalainen Sibbekai,
28 ahoahilainen Salmon, netofalainen Mahrai,
29 netofalainen Heleb, Baanan poika, Ittai, Ribain poika, Benjaminin Gibeasta,
30 pireatonilainen Benaja, nahale-gaasilainen Hiddai,
31 bet-arabalainen Abi-Albon, bahurimilainen Asmavet,
32 saalbonilainen Eljahba, gunilainen Jasen,
33 hararilainen Jonatan, Samman poika, ararilainen Ahiam, Sararin poika,
34 Elifelet, Ahasbain poika, maakalainen Hefer, gilolainen Eliam, Ahitofelin poika,
35 karmelilainen Hesrai, arbilainen Paarai,
36 sobalainen Jigal, Natanin poika, gadilainen Bani,
37 ammonilainen Selek, beerotilainen Nahrai, joka oli Joabin, Serujan pojan, aseenkantaja,
38 jeteriläinen Ira, jeteriläinen Gareb
39 ja heettiläinen Uria, kaikkiaan kolmekymmentäseitsemän.