1 Daavidin valituspsalmi, jonka hän lauloi Herralle benjaminilaisen Kusin puheiden tähden. (H7:2)Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan. Pelasta minut vainoojiltani, auta minua.
2 (H7:3)Muuten vihamies käy kurkkuuni kuin leijona: se sieppaa saaliinsa ja vie pois, eikä kukaan voi auttaa.
3 (H7:4)Herra, minun Jumalani, jos olen syyllinen, jos pahat teot tahraavat käsiäni,
4 (H7:5)jos olen pettänyt lähimmäiseni luottamuksen, jos olen riistänyt jotakin siltä, joka nyt suotta minua syyttää,
5 (H7:6)niin ajakoon vihollinen minua takaa, ottakoon minut kiinni, tallatkoon minut maahan ja polkekoon kunniani lokaan! (sela)
6 (H7:7)Herra, tule vihasi voimassa minun vihollisteni raivoa vastaan. Riennä avukseni, Herra, sinä, jonka käsissä on oikeus!
7 (H7:8)Kutsu eteesi kaikki kansat, asetu istuimellesi korkeuteen!
8 (H7:9)Herra, sinä kansojen tuomari, anna oikeuden tapahtua minulle, minä olen syytön.
9 (H7:10)Tee loppu jumalattomien pahuudesta, mutta viatonta vahvista, sinä vanhurskas Jumala, sinä joka tutkit sydämen ja ajatukset.
10 (H7:11) Minun kilpeni on Jumala, hän on vilpittömien auttaja.
11 (H7:12)Jumala on vanhurskas tuomari, hän langettaa tuomioita joka päivä.
12 (H7:13)Vihollinen teroittaa taas miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää.
13 (H7:14)Hän tekee aseensa tappaviksi, nuolensa polttaviksi.
14 (H7:15)Hän hautoo pahoja aikeita, kantaa sisimmässään tuhoa, synnyttää valhetta.
15 (H7:16)Hän kaivaa kuopan, kaivaa sen syväksi, mutta putoaa itse omaan kuoppaansa.
16 (H7:17)Hänen pahuutensa kääntyy häntä itseään vastaan, hänen väärät tekonsa kasautuvat hänen oman päänsä päälle.
17 (H7:18)Minä kiitän Herraa hänen oikeista tuomioistaan, ylistän Herran, Korkeimman, nimeä!