1 Y respondió Job, y dijo:

2 ¿En qué ayudaste al que no tiene fuerza? ¿Has salvado con tu brazo al que no tiene fortaleza?

3 ¿En qué aconsejaste al que no tiene ciencia, y mostraste bien tu sabiduría?

4 ¿A quién has anunciado palabras, y de quién es el espíritu que de ti sale?

5 Cosas muertas son formadas debajo de las aguas, y de sus cavernas.

6 El sepulcro es descubierto delante de él, y el infierno no tiene cobertura.

7 Extiende el aquilón sobre vacío, cuelga la tierra sobre nada.

8 Ata las aguas en sus nubes, y las nubes no se rompen debajo de ellas.

9 El aprieta la faz de su trono, y extiende sobre él su nube.

10 El cercó con término la superficie de las aguas, hasta que se acabe la luz y las tinieblas.

11 Las columnas del cielo tiemblan, y se espantan de su reprensión.

12 El rompe el mar con su potencia, y con su entendimiento hiere la hinchazón suya .

13 Su espíritu adornó los cielos; su mano creó la serpiente huidora.

14 He aquí, éstas son partes de sus caminos; ¡y cuán poco es lo que hemos oído de él! Porque el estruendo de sus fortalezas, ¿quién lo entenderá?

1 Nyt sanoi Job:

2 -- Hyvinpä olet auttanut voimansa kadottanutta, ojentanut kätesi tukea tarvitsevalle!

3 Miten oletkaan neuvonut neuvotonta, opettanut hänelle viisautta ja ymmärrystä!

4 Kuka on sinulle antanut nämä sanat, kenen henki sinussa vaikuttaa?

5 Vainajien henget vapisevat syvyyden vesien alla, syvyyden joukkojen alla,

6 sillä Jumalan edessä tuonela on alasti, syvyyden kuilua ei häneltä mikään peitä.

7 Tyhjyyden päälle hän on levittänyt taivaan, olemattoman varaan hän on ripustanut maan.

8 Hän käärii veden pilviin, eivätkä pilvet repeä sen painosta.

9 Hän peittää näkyvistä valtaistuimensa, levittää pilvensä sen eteen.

10 Hän on piirtänyt rajaksi veteen taivaanrannan, sinne, missä valo ja pimeys kohtaavat.

11 Taivaan peruspylväät vavahtelevat pelosta, kun hän ärjyy.

12 Voimallaan hän on taltuttanut meren, taidollaan hän on murskannut itsensä Rahabin.

13 Henkäyksellään hän pyyhkäisee taivaan kirkkaaksi, hänen kätensä lävistää kiitävän käärmeen.

14 Mutta kaikki tämä antaa vain aavistuksen hänen mahdistaan, me kuulemme hänestä vain hiljaisen kuiskauksen. Kuka voisi tajuta hänen koko mahtinsa pauhun?