1 No te jactes del día de mañana; porque no sabes qué dará de sí el día.

2 Alábete el extraño, y no tu boca; el ajeno, y no tus labios.

3 Pesada es la piedra, y la arena pesa; mas la ira del loco es más pesada que ambas cosas.

4 Cruel es la ira, e impetuoso el furor; mas ¿quién parará delante de la envidia?

5 Mejor es la reprensión manifiesta que el amor oculto.

6 Fieles son las heridas del que ama; pero importunos los besos del que aborrece.

7 El alma saciada desprecia el panal de miel; mas al alma hambrienta todo lo amargo es dulce.

8 Como el ave se va de su nido, así es el hombre que se va de su lugar.

9 El ungüento y el incienso alegran el corazón; así la dulzura del amigo con el consejo del alma.

10 No dejes a tu amigo, ni al amigo de tu padre; ni entres en casa de tu hermano el día de tu aflicción. Mejor es el vecino cerca que el hermano lejano.

11 Sé sabio, hijo mío, y alegra mi corazón, y tendré qué responder al que me deshonrare.

12 El avisado ve el mal, y se esconde, mas los simples pasan, y llevan el daño.

13 Quítale su ropa al que fio al extraño; y al que fio a la extraña, tómale prenda.

14 El que bendice a su amigo en alta voz, madrugando de mañana, por maldición se le contará.

15 Gotera continua en tiempo de lluvia, y la mujer rencillosa, son semejantes;

16 el que la escondió, escondió el viento; porque el aceite en su mano derecha clama.

17 Hierro con hierro se aguza; y el hombre le da ánimo a su amigo.

18 El que guarda la higuera, comerá su fruto; y el que guarda a su señor, será honrado.

19 Como en agua el rostro corresponde al rostro, así el corazón del hombre al hombre.

20 El sepulcro y la perdición nunca se sacian; así los ojos del hombre nunca están satisfechos.

21 El crisol prueba la plata, y la hornaza el oro; y al hombre la boca del que lo alaba.

22 Aunque majes al loco en un mortero entre granos de trigo a pisón majados, no se quitará de él su locura.

23 Considera atentamente el rostro de tus ovejas; pon tu corazón al ganado;

24 porque las riquezas no son para siempre; ¿Y será la corona para perpetuas generaciones?

25 Saldrá la grama, aparecerá la hierba, y se segarán las hierbas de los montes.

26 Los corderos son para tus vestidos, y los cabritos son para el precio del campo;

27 y abundancia de leche de las cabras para tu mantenimiento, y para mantenimiento de tu casa, y para sustento de tus criadas.

1 Huomispäivästä älä kersku, ethän tiedä, mitä se tuo tullessaan.

2 Kiittäköön sinua toinen, ei oma suusi, vieras, ei oma kielesi.

3 Raskas on hiekka ja painava kivi, raskainta typeryksen tuottama harmi.

4 Raivo on raakaa, viha kuin tulva, mutta kuka mustasukkaisuuden torjuu?

5 Parempi nuhdella avoimesti kuin vaieta rakkauden nimissä.

6 Rakastavan lyöntikin on rakkautta, vihamiehen suudelmakin pelkkää vihaa.

7 Kylläinen halveksii hunajaakin, nälkäiselle karvaskin on makeaa.

8 Kuin lintu, joka jättää pesänsä, on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan.

9 Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen, ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu.

10 Älä hylkää ystävääsi, älä isäsi ystävää. Kun joudut pulaan, älä oitis mene veljesi luo. Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.

11 Toimi viisaasti, poikani, isäsi iloksi: sinä olet paras vastaus solvaajilleni.

12 Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää, tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut.

13 Jos joku vierasta takaa, ota häneltä viitta ja pidä se panttina vierasta varten.

14 Jos joku heti aamulla vuolaasti sinua siunaa, sen siunauksen takana voi olla kirous.

15 Kuin katonraosta sateella tippuva vesi, sellainen on nalkuttava vaimo.

16 Helpompi pidätellä tuulta kuin häntä, kuin öljy hän lipeää otteestasi.

17 Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä.

18 Joka viikunapuutaan hoitaa, se viikunoita syö, joka herraansa hyvin palvelee, saa siitä kunniaa.

19 Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi.

20 Nälkäisenä ammottaa tuonelan kita, kyltymättä himoitsevat ihmisen silmät.

21 Hopealle sulatin, kullalle uuni, ihmisen mittana kiitos ja moite.

22 Survo hullua huhmaressa, survimella kivien seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.

23 Pidä hyvää huolta lampaistasi, valvo, miten vuohikarjasi voi,

24 sillä rikkaus ei kestä ikuisesti eikä valta säily polvesta polveen.

25 Kun heinä on korjattu ja odelma nousee, kun vuorilta on koottu vihanta ruoho,

26 silloin ostat karitsoilla itsellesi vaatteet, myyt pukit ja hankit uuden pellon,

27 silloin saat kyllälti vuohenmaitoa, sillä ravitset koko perheesi, siitä saavat ravintonsa orjattaresi.