1 Salmo a Asaf. El Dios de dioses, el SEÑOR, ha hablado, y convocado la tierra desde el nacimiento del sol hasta donde se pone.

2 De Sion, perfección de hermosura, Dios ha resplandecido.

3 Vendrá nuestro Dios, y no callará; fuego consumirá delante de su presencia, y en derredor suyo habrá tempestad grande.

4 Convocará a los cielos de arriba, y a la tierra, para juzgar a su pueblo.

5 Juntadme mis misericordiosos; los que pactaron mi pacto sobre sacrificio.

6 Y denunciarán los cielos su justicia; porque Dios mismo es el juez. (Selah.)

7 Oye, pueblo mío, y hablaré; escucha, Israel, y testificaré contra ti: Yo soy el Dios, el Dios tuyo.

8 No te reprenderé sobre tus sacrificios, que tus holocaustos delante de mí están siempre.

9 No tomaré de tu casa becerros, ni machos cabríos de tus apriscos.

10 Porque mía es toda bestia del monte; millares de animales en los montes.

11 Conozco todas las aves de los montes, y las fieras del campo están conmigo.

12 Si yo tuviese hambre, no te lo diría a ti; porque mío es el mundo y su plenitud.

13 ¿Tengo de comer yo carne de toros, o de beber sangre de machos cabríos?

14 Sacrifica a Dios alabanza, y paga tus promesas al Altísimo.

15 Y llámame en el día de la angustia; te libraré, y tú me honrarás.

16 Pero al malo dijo Dios: ¿Qué parte tienes tú de declarar mis leyes, y que tomes mi pacto en tu boca?

17 ¡Aborreciendo tú el castigo, y echando detrás de ti mis palabras!

18 Si veías al ladrón, tú corrías con él; y con los adúlteros era tu parte.

19 Tu boca metías en mal, y tu lengua componía engaño.

20 Tomabas asiento, y hablabas contra tu hermano; contra el hijo de tu madre ponías infamia.

21 Estas cosas hiciste, y yo he callado; pensabas por eso que de cierto sería yo como tú; yo te argüiré, y las pondré delante de tus ojos.

22 Entended ahora esto, los que os olvidáis de Dios; no sea que os arrebate, y no haya quién os libre.

23 El que sacrifica alabanza me honrará; y al que ordenare su camino, le enseñaré la salud de Dios.

1 Asafin psalmi. Jumala, Herra Jumala, on puhunut ja kutsunut koolle koko maanpiirin, idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka.

2 Siionista, täydellisen kauniista, Jumala ilmestyy kirkkaudessaan.

3 Meidän Jumalamme tulee, hän ei enää vaikene. Tuhon tuli kulkee hänen edellään, myrsky raivoaa hänen ympärillään.

4 Hän kutsuu todistajikseen taivaan ja maan, hän vaatii kansansa tilille.

5 Kootkaa luokseni kaikki minun palvelijani, jotka ovat uhrein tehneet kanssani liiton.

6 Taivaat julistavat Jumalan vanhurskautta. Hän on oikeuden Jumala. (sela)

8 En nuhtele sinua uhriesi tähden, sillä polttouhrisi ovat aina edessäni.

9 En vaadi härkää talostasi, en vuohia tarhoistasi,

10 sillä minun ovat kaikki metsän eläimet, kaikki eläimet tuhansilla vuorilla.

11 Minun ovat kaikki vuorten linnut ja laaksojen moninaiset eläimet.

12 Jos minun olisi nälkä, en sanoisi sitä sinulle, sillä minun on koko maanpiiri, kaikki mitä on.

13 Söisinkö härkien lihaa, joisinko vuohien verta?

14 Anna Jumalalle uhriksi kiitos, täytä lupauksesi Korkeimmalle.

17 sinä, joka et ota vastaan ojennusta vaan heität käskyni selkäsi taakse?

18 Jos näet varkaan, otat hänet ystäväksi, pidät yhtä avionrikkojien kanssa.

19 Sinä annat suusi puhua pahaa, kielesi punoa petosta.

20 Sinä istut ja puhut pahaa veljestäsi, panettelet oman äitisi poikaa.

21 Pysyisinkö hiljaa, kun sinä teet noin? Sinä luulet, että minä olen sinun kaltaisesi. Mutta minä panen sinut vastaamaan teoistasi, asetan sinut tuomiolle.

22 Ymmärtäkää tämä, te jotka unohdatte Jumalan! Muuten minä raatelen teidät, eikä pelastajaa ole.