1 Tacken HERREN, åkallen hans namn, gören hans gärningar kunniga bland folken.

2 Sjungen till hans ära, lovsägen honom, talen om alla hans under.

3 Berömmen eder av hans heliga namn; glädje sig av hjärtat de som söka HERREN.

4 Frågen efter HERREN och hans makt, söken hans ansikte beständigt.

5 Tänken på de underbara verk som han har gjort, på hans under och hans muns domar,

6 I Abrahams, hans tjänares, säd, I Jakobs barn, hans utvalda.

7 Han är HERREN, vår Gud; över hela jorden gå hans domar.

8 Han tänker evinnerligen på sitt förbund, intill tusen släkten på vad han har stadgat,

9 på det förbund han slöt med Abraham och på sin ed till Isak.

10 Han fastställde det för Jakob till en stadga, för Israel till ett evigt förbund;

11 han sade: »Åt dig vill jag giva Kanaans land, det skall bliva eder arvedels lott.»

12 Då voro de ännu en liten hop, de voro ringa och främlingar därinne.

13 Och de vandrade åstad ifrån folk till folk, ifrån ett rike bort till ett annat.

14 Han tillstadde ingen att göra dem skada, han straffade konungar för deras skull:

15 »Kommen icke vid mina smorda, och gören ej mina profeter något ont.»

16 Och när han bjöd hungersnöd komma över landet och fördärvade allt deras livsuppehälle,

17 då sände han åstad en man framför dem: Josef blev såld till träl.

18 Man slog hans fötter i bojor, i järn fick han ligga fjättrad,

19 till den tid då hans ord uppfylldes, då HERRENS tal bevisade hans oskuld.

20 Då sände konungen och lät släppa honom lös, folkens behärskare gav honom fri.

21 Han satte honom till herre över sitt hus, till att råda över all hans egendom;

22 han skulle binda hans furstar efter sin vilja och lära hans äldste vishet.

23 Och Israel kom till Egypten, Jakob blev en gäst i Hams land.

24 Och HERREN gjorde sitt folk mycket fruktsamt och mäktigare än dess ovänner voro,

25 de vilkas hjärtan han vände till att hata hans folk, till att lägga onda råd mot hans tjänare.

26 Han sände Mose, sin tjänare, och Aron, som han hade utvalt.

27 De gjorde hans tecken ibland dem och under i Hams land.

28 Han sände mörker och lät allt bliva mörkt; och de stodo icke emot hans ord.

29 Han förvandlade deras vatten till blod och lät så deras fiskar dö.

30 Deras land kom att vimla av paddor, ända in i deras konungars kamrar.

31 Han bjöd, och flugsvärmar kommo, mygg i hela deras land.

32 Han gav dem hagel för regn, eldslågor sände han i deras land.

33 Och han slog deras vinträd och fikonträd och bröt sönder träden i deras land.

34 Han bjöd, och gräshoppor kommo, och gräsmaskar i tallös mängd.

35 De åto upp alla örter i deras land, de åto upp frukten på deras mark.

36 Och han slog allt förstfött i deras land, förstlingen av all deras kraft.

37 Så förde han dem ut, med silver och guld, och i hans stammar var ingen som stapplade.

38 Egyptierna gladde sig, när de drogo ut; ty förskräckelse för Israel hade fallit över dem.

39 Han bredde ut ett moln till skygd, och en eld för att lysa om natten.

40 De begärde, då lät han vaktlar komma, och med bröd från himmelen mättade han dem.

41 Han öppnade klippan, och vatten flödade; det gick genom öknen såsom en ström.

42 Ty han tänkte på sitt heliga ord, på sin tjänare Abraham.

43 Så förde han ut sitt folk med fröjd, med jubel dem som han hade utvalt.

44 Han gav åt dem hedningarnas länder, och folkens förvärv fingo de till besittning,

45 för att de skulle hålla hans stadgar och taga hans lagar i akt. Halleluja!

1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.

2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.

3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.

4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.

5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,

6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.

7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.

8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,

9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.

10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.

12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.

13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.

14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:

16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,

17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.

18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,

19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.

20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.

21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,

22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.

24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.

25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.

26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.

27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.

28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.

29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.

30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.

31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.

32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.

33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.

34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;

35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.

36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.

37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.

38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.

39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.

40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.

41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.

42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.

43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.

44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,

45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!